Tässä artikkelissa aiomme tutkia Evenkin kieli:tä syvällisesti ja yksityiskohtaisesti analysoimalla tähän aiheeseen liittyviä eri näkökulmia, näkökulmia ja näkökulmia. Tutkimme sen alkuperää, kehitystä, vaikutuksia yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Lisäksi tarkastelemme erilaisia asiantuntijalausuntoja ja asiaankuuluvia tutkimuksia, jotka valaisevat Evenkin kieli:tä ja sen merkitystä nykyään. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys Evenkin kieli:stä, jotta lukijat saavat syvän ja maailmanlaajuisen ymmärryksen tästä laajaa yleisöä kiinnostavasta aiheesta.
Evenki | |
---|---|
Oma nimi | эвэды̄ турэ̄н |
Tiedot | |
Alue |
Venäjä Kiina Mongolia |
Puhujia | 13 500 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | kyrillinen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | tunguusilaiset kielet |
Kieliryhmä | pohjoiset tunguusikielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | tut |
ISO 639-3 | evn |
Evenkin kieli (omakielinen nimi: эвэды̄ турэ̄н, evedyy tureen) on Venäjällä Siperiassa, Kiinassa ja Mongoliassa asuvien evenkien puhuma tunguusilainen kieli.
Evenki kuuluu pohjoistunguusilaisten kielten siperialaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat eveni, negidaali ja Kiinassa puhuttu orotšoni.
1920-luvulla kieltä alettiin kirjoittaa latinalaisin aakkosin, mutta ne korvattiin kyrillisin kirjaimin jo 1930-luvulla. Nykyisin näiden lisäksi voidaan käyttää myös mongolialaisia aakkosia. Vain osia Raamatusta on käännetty evenkiksi.
Vuonna 2010 kielellä arvioitiin olevan 13 500 puhujaa. Kieli siirtyy uudelle sukupolvelle heikosti. Nykyään evenki on vakavasti uhanalainen kieli. Yhteisön ja perheen elävänä kommunikaatiovälineenä sitä käytetään enää eräissä syrjäisissä asutuskeskuksissa. Evenki jaetaan kahteen päämurteeseen: siperianevenkiin ja mantšurianevenkiin.
Evenkit asuvat valtavan laajalla alueella Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Evenkian ja Taimyrin piireissä, Burjatian ja Jakutian tasavalloissa, Irkutskin, Tomskin, Tšitan, Amurin ja Sahalinin alueilla, Habarovskin aluepiirissä sekä Kiinassa ja Mongoliassa.
Kiinassa evenkejä on noin 19 000 henkeä (vuonna 1982), joista 17 000 puhuu evenkiä äidinkielenään. Toisena kielenään evenkiä käyttää lisäksi noin 7 500 muiden kansallisuuksien edustajaa. Mongoliassa evenkejä arvioidaan olevan yli 2 000 henkeä.
Tutkimusten mukaan evenkin kieli on Venäjällä säilynyt parhaiten Evenkiassa, Amurin alueella ja Habarovskin aluepiirissä. Jakutiassa suurin osa puhuu jakuttia tai venäjää. Burjatiassa evenkit osaavat venäjän ja evenkin lisäksi myös burjaattia. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Jakutian evenkeistä 89,1 % puhuu venäjää ja 84,6 % jakuuttia. Burjatiassa venäjää osaa 98,5 % ja burjaattia 19,6 %. Kiinassa osa evenkeistä puhuu äidinkielenään mongolia.
Evenkian, Burjatian, Irkutskin ja Amurin alueen paikallislehdissä julkaistaan evenkinkielistä aineistoa. Kieltä opetetaan aineena Evenkian, Jakutian, Burjatian, Krasnojarskin ja Habarovskin aluepiirien, Tšitan ja Amurin alueen kouluissa. Opettajia koulutetaan Jakutian ja Nikolajevsk-na-Amuren opettajaopistoissa sekä Herzenin pedagogisessa yliopistossa Pietarissa. Evenkiassa, Jakutiassa ja Burjatiassa lähetetään evenkinkielisiä radio-ohjelmia.
Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i ~ ɪ | u ~ ʊ | |
Puolisuppea | e | ə | |
Puoliavoin | ɔ | ||
Avoin | a |
Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | |
---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | ɲ | ŋ |
Klusiili | p | b | t | d | k | g | |
Affrikaatta | t͡ʃ | d͡ʒ | |||
Frikatiivi | f | v | s | x | ɣ | |
Lateraali | l | |||
Tremulantti | r | |||
Approksimantti | w | j |
Monikkoa ei ole tapana merkitä, mikäli nominin edessä on numeraali. Nominit taipuvat kuudessa sijamuodossa. Evenkin perussanajärjestys on subjekti-objekti-verbi.
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
umun | djūr | ilan | dugin | tunnga | njungun | nadan | djapkun | jegin | djān |