Ferdinand VI
Tässä artikkelissa tutkimme Ferdinand VI:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Ferdinand VI:llä on rikas historia ja merkittävä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, ja sillä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa aikojen saatossa. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla Ferdinand VI:n eri puolia ja ulottuvuuksia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen. Olitpa Ferdinand VI:n asiantuntija tai vain perehtyväsi tähän aiheeseen, tämä artikkeli tarjoaa sinulle arvokasta tietoa ja ainutlaatuisia näkökulmia, joiden avulla ymmärrät paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
| Ferdinand VI | |
|---|---|
 | |
| Espanjan kuningas | |
| Valtakausi | 9. heinäkuuta 1746 – 10. elokuuta 1759 |
| Edeltäjä | Filip V |
| Seuraaja | Kaarle III |
| Syntynyt |
23. syyskuuta 1713 Madrid, Espanja |
| Kuollut |
10. elokuuta 1759 (45 vuotta) Villaviciosa de Odón, Espanja |
| Puoliso | Bárbara de Braganza |
| Koko nimi | Fernando de Borbón y Saboya |
| Suku | Bourbon |
| Isä | Filip V |
| Äiti | Maria Luisa |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Ferdinand VI (esp. Fernando, el Prudente (Oppinut), el Justo (Oikeudenmukainen); 23. syyskuuta 1713, Real Alcázar de Madrid, Madrid – 10. elokuuta 1759, Villaviciosa de Odón, Espanjan kuningaskunta) oli Espanjan kuningas vuosina 1746–1759. Hän oli Espanjan kolmas Borbón-sukuinen hallitsija.
Suku ja lapsuus
Ferdinandin vanhemmat olivat Filip V:n ja hänen ensimmäinen vaimonsa Savoijin prinsessa Maria Luisa Gabriella (1688–1714). Hän oli heidän nuorin ja toinen eloon jäänyt lapsensa neljästä. Vanhempi veli Luis Felipe Fernando José de Borbón y Saboya (1707–1724) oli Espanjan kuningas Ludvig I vain seitsemän kuukauden ajan. Ferdinand oli viimeinen neljästä pojasta ja eli surullisen ja yksinäisen lapsuuden.
Kun Ferdinand oli vain viiden kuukauden ikäinen, hänen äitinsä kuoli tuberkuloosiin, ja seitsemän kuukautta myöhemmin isä meni uudelleen naimisiin kunnianhimoisen ja dominoivan Elisabet Farnesen kanssa, joka piti Ferdinandia ja hänen veljeään esteenä omille lapsilleen. Hänen isänsä luulotauti aiheutti sen että toinen aviovaimo oli palatsin todellinen hallitsija.
Ferdinandista tuli 10-vuotiaana Asturian ruhtinas eli Espanjan kruununprinssi sen jälkeen, kun vanhempi veli Luis kuoli isorokkoon 17-vuotiaana isänsä kruunusta luopumisen jälkeen. Toisen vaimonsa Elisabet Farnesen vaatimuksesta Filip V palasi valtaistuimelle. Kuninkaan mielentila oli heikentynyt ja kuningatar Elisabet käytännössä hallitsi valtakuntaa.
Ferdinand oli luonteeltaan melankolinen, ujo ja epäluuloinen omiin kykyihinsä nähden. Kun hän sai kiitosta ampumisestaan, hän vastasi: ”Olisi vaikeaa, jos minulla ei olisi mitään, mitä voisin tehdä.” Ammunta ja musiikki olivat hänen ainoita nautintojaan, ja hän oli kuuluisan kastraattilaulaja Farinellin antelias suojelija, jonka laulu rauhoitti hänen melankoliaansa.
Avioliitto
Ferdinand meni naimisiin 20. tammikuuta 1729 Portugalin infantan, prinsessa Barbara de Braganzan (Maria Madalena Bárbara Xavier Leonor Teresa Antónia Josefa) (1711–1758) kanssa. Hänen vanhempansa olivat kuningas Juhana V ja Itävallan arkkiherttuatar, keisari Leopold I:n tytär Maria Anna (1683–1754). Sulhanen oli 16-vuotias; kielitaitoinen sekä hyvinkoulutettu morsian oli 18-vuotias. Heillä ei ollut jälkeläisiä. Kuningatar Barbara synnytti vuonna 1733 kuolleena syntyneen pojan.
Kuninkaana
Ferdinand nousi Espanjan valtaistuimelle Itävallan perimyssodan ollessa käynnissä. Sota kuitenkin loppui pian Aachenin rauhansopimukseen vuonna 1748. Espanja ei sodasta hyötynyt. Ferdinand harjoitti ulkopolitiikassaan neutraalia ja puolueettomuuteen pyrkivää linjaa ja pyrki sisäisiin uudistuksiin. Ferdinandin hallituskauden alun tehtäviä oli leskikuningatar Isabel de Farnosion sekä hänen italialaisensa hovipiirinsä vallan vähentäminen. Kuninkaan oikeana kätenä toimi aluksi Ensenadan markiisi Zenón de Somodevilla, valistuksen kannattaja. Ferdinandin aikakauden uudistusten takia kuningasta on kutsuttu Ferdinand Oppineeksi (esp. Fernando el Prudente).
Ensenadan markiisin uudistukset
Talous-, merenkäynti- ja siirtomaa-asioista vastannut Ensenadan markiisi pyrki lukuisiin uudistuksiin valistusajan hengessä. Ulkopolitiikassa Espanja pyrki solmimaan liittosuhteet Isoon-Britanniaan ja Ranskaan. Näin ollen Espanja myös luopui Gibraltaria koskevista vaatimuksistaan. Espanja myös modernisoi maatalouttaan ja verotustaan Ensenadan markiisin johdolla. Perinteistä verojärjestelmää yksinkertaistettiin, mutta aateliston vastustus kaatoi tämän projektin.
Vuonna 1752 perustettiin Giro Reál pankki toimimaan ulkomaisen rahaliikenteen keskuksena. Siirtomaakaupasta purettiin vanhat rajoitukset. Aikaisemmin Amerikan-kaupan monopoli oli annettu hyvin rajallisille kastilialaisille piireille, kun nyt kauppa avautui kaikille luvan saaneille kauppalaivoille.
Itävallan perimyssodan aikana Espanjan sotilaallinen mahti kasvoi. Ensenadan markiisi pyrki vahvistamaan Espanjan laivastoa, koska hän piti laivaston asemaa keskeisenä. Tätä varten parannettiin Cádizin, Ferrolin, Cartagenan ja Havannan satamia. Muut valtiot, kuten Iso-Britannia, kokivat kuitenkin uhaksi Espanjan modernisoitumisen ja vahvistumisen Ensenadan markiisin toimien seurauksena.
Uudistukset ulottuivat myös kulttuurin saralle. La Reál Academía de Bellas Artes de San Fernando perustettiin vuonna 1752. Ferdinand VI tunnettiin suurena taiteen ja oopperan ystävänä ja jakoi kiinnostuksen musiikkiin puolisonsa kanssa. Säveltäjä Domenico Scarlatti seurasi oppilastaan, infanta Barbaraa Portugalista Madridiin ja sävelsi suurimman osan 555 sonaatistaan Espanjan hallitsijan tukemana.
.jpg)
Ulkopolitiikka ja Ensenadan karkotus
Etelä-Amerikassa Espanja ajautui konfliktiin Portugalin kanssa nykyisen Uruguayn alueella sijainneen Colonia de Sacramenton omistuksesta. Portugali oli pitänyt siirtokunnan omistuksen itsellään tavoitellessaan vapaata merenkulkuväylää Río de la Platalle. Sacramenton kautta kuitenkin britit harjoittivat salakuljetusta alueella. Vuonna 1750 Espanja ja Portugali pääsivät sopimukseen alueiden vaihtamisesta. Espanja sai Sacramenton ja Portugali alueita Amazonasista sekä etelämpää alueelta, jossa oli jesuiittojen ylläpitämiä guaranien suojelualueita. Espanjalaisten piti karkottaa jesuiitat, mikä johti 11 vuotta kestäneeseen guaranien kapinaan.
Espanjan hovissa suhtautuminen jesuiittoihin muodostui jakavaksi tekijäksi. Ensenadan markiisi asettui tukemaan jesuiittoja, mikä johti hänen riitautumiseensa muun muassa portugalilaissyntyisen kuningattaren kanssa, erottamiseen ja asettamiseen sisäiseen karkotukseen vuonna 1754 ensin Granadaan ja sitten Puerto de Santa Marían satamakaupunkiin Andalusiassa.
Hallituskauden loppu
Kuningatar Barbara kärsi vaikeasta astmasta suurimman osan elämästään ja myöhempinä vuosinaan hänestä tuli ylipainoinen. Hän kuoli Aranjuezin kuninkaallisessa palatsissa Madridin laitamilla 27. elokuuta 1758. Tämän seurauksena Ferdinand VI menetti mielenterveytensä. Hän eli vuoden verran palatsissaan Villaviciosa de Odónissa, kunnes menehtyi 10. elokuuta 1759.
Viimeisenä hallitusvuotenaan Ferdinand VI menetti nopeasti henkistä kapasiteettiaan ja hänet pidettiin Villaviciosa de Odónin linnassa kuolemaansa asti. Ajanjakso elokuun 1758 ja elokuun 1759 välillä tunnetaan Espanjan historiografiassa nimellä ”vuosi ilman kuningasta”, koska kuninkaallinen henkilö ei ollut hallitsijana. Taudin syistä keskustellaan edelleen. Jotkut historioisijat ovat ehdottaneet että kuningas kärsi masennusjaksosta. Aviovaimo Barbaran kuolema, joka oli omistautunut miehelleen ja joka pidättyi huolellisesti pois poliittisista juonitteluista, särki hänen sydämensä.
Vaimonsa kuolinpäivän elokuussa 1758 ja oman kuolinpäivänsä elokuussa 1759 välisenä aikana Ferdinand VI vaipui uupumustilaan, jonka aikana hän ei enää pukeutunut, vaan vaelsi parta ajamattomana, peseytymättömänä yöpuvussa puistossaan.
Toinen mielipide on, että Ferdinand VI kärsi nopeasti etenevästä kliinisestä oireyhtymästä, jossa vallitsevat käyttäytymishäiriöt, joihin liittyi apatia ja impulsiivisuus, arvostelukyvyn menetys ja oikean otsalohkon semiologian epileptiset kohtaukset. Tämä semiologia viittaa vahvasti aivojen oikeanpuoleisen otsalohkon oireyhtymään.
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h Ferdinand VI. of Spain. 1911 Encyclopædia Britannica, 1911, Volume 10. vsk. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Noel, Charles C.: "'Barbara Succeeds Elizabeth ...': The Feminisation and Domestication of Politics in the Spanish Monarchy, 1701–1759". Teoksessa: Campbell Orr, Clarissa (toim.). Queenship in Europe 1660–1815: The Role of the Consort. Cambridge University Press, 2004. Ss. 155–185. ISBN 0-521-81422-7.
- ↑ Santiago, Fernández Menéndez: "Estudio de la enfermedad del rey Fernando VI" (PDF). Tesis doctoral. Programa de doctorado; Ciencias de Salud. Universidad de Oviedo, 2016. (espanjaksi, tiivistelmä englanniksi)
Aiheesta muualla
- Ferdinand VI Joan's Mad Monarchs seriesissa (englanniksi)
|
Edeltäjä: Filip V |
Espanjan kuningas 1746–1759 |
Seuraaja: Kaarle III |
| ||||||||||||||||||||||
