GNU Free Documentation License
Nykyään GNU Free Documentation License on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. On monia näkökohtia, jotka pyörivät GNU Free Documentation License:n ympärillä sen vaikutuksesta talouteen sen vaikutuksesta kulttuuriin ja politiikkaan. Muinaisista ajoista lähtien GNU Free Documentation License on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena, ja se on luonut suuren määrän teorioita ja lähestymistapoja, jotka ovat yrittäneet ymmärtää sen tärkeyttä ja luonnetta. Tässä artikkelissa perehdymme GNU Free Documentation License:n maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja analysoimme sen roolia nyky-yhteiskunnassa.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: 19. maaliskuuta 2010: Tarvittaisiin uutta tietoa GFDL:n uusimmasta versiosta ja yhteensovittamisesta Creative Commons BY-SA:n kanssa |
GNU Free Documentation License (GFDL) on yhdysvaltalaisen Free Software Foundationin (FSF) luoma, dokumenteille tarkoitettu vapaa lisenssi. Hengeltään se muistuttaa useiden vapaiden ohjelmistojen käyttämää GNU GPL -lisenssiä. Lisenssi on suunniteltu ohjelmistodokumentointia ja muita viite- ja hakuteosmateriaalien kaltaisia aiheita ajatellen.
GFDL julkistettiin ensi kerran syyskuussa 1999 yleisöpalautteen keräämiseksi. Muutosten jälkeen versio 1.1 julkaistiin maaliskuussa 2000, versio 1.2 marraskuussa 2002 ja versio 1.3 marraskuussa 2008. Lisenssin nykyinen versio on 1.3.
Debian-projektin määritelmä vapaasta lisenssistä ei ollut yhtenevä FSF:n GNU-projektin käsityksen kanssa, ja Debian on päätynyt pitämään GFDL:ää epävapaana. Pääasiallisen ongelmana Debian pitää muuttumattomia kappaleita (invariant sections). Näitä voivat olla esimerkiksi kansitekstit, kiitokset tai tekstin omistaminen jollekulle, jota kirjoittaja ei halua muutettavan. Lisäksi GNU vaatii että dokumentaation lähdekoodi (transparent copies) on jaettava jokaisen lopullisen version mukana, ja sen on oltava jakelussa vielä vuoden sen jälkeen kun dokumentaatiota ei enää levitetä. GNU pyrkii myös vastustamaan käytönhallintamekanismeja (DRM) ja vaatii ettei kopioinnin estoon käytetä teknisiä menetelmiä. Debian-projektin mielestä tämä on epämääräisesti määritelty ja voi kieltää esimerkiksi salatut levyosiot tai jopa käyttöjärjestelmien käyttöoikeuksien käytön.
Wikimedia
Wikimedian projekteista mm. Wikipedian teksti on lisensoitu GFDL-lisenssillä, mikä tarkoittaa sitä, että Wikipedian artikkeleita saa vapaasti kopioida, levittää ja julkaista niin verkossa kuin paperillakin, muutettuna tai muuttamattomana sillä ehdolla että kaikki julkaistut versiot lisensoidaan myös GFDL-lisenssillä. Wikipediassa on erikseen kielletty kansitekstien ja vakiolukujen ("invariant sections") käyttö.
Lähteet
Aiheesta muualla
- GNU Free Documentation License
- GFDL 1.3: Wikipedia's exit permit LWN.net -sivustolla (englanniksi)