Nykymaailmassa Genomi:stä on tullut yhä enemmän kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Genomi:stä on tullut monien ihmisten jokapäiväisen elämän vertailukohta, joka vaikuttaa kaikkeen heidän kulutuspäätöksistään tapaan suhtautua muihin. Kautta historian Genomi on ollut keskustelun ja analyysin kohteena, ja se on luonut loputtomia mielipiteitä ja näkökulmia, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme keskeisiä elementtejä, jotka tekevät Genomi:stä tärkeän aiheen nykyään, sekä sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin.
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Perimä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Huomattavasti yleisemmin käytetty termi ja myös Kielitoimiston sanakirjassa genomi ohjaa perimään. Sivulla on muokkaushistoriaa, joten siirtoon tarvitaan ylläpitoa. |
Perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle. Perimä on yleensä DNA:ta, mutta osalla viruksista se on RNA:ta. Se sisältää proteiinien valmistukseen osallistuvien geenien lisäksi ei-koodaavia alueita. Esitumaisilla perimä sijaitsee nukleoidiksi kutsutulla alueella solulimassa. Aitotumaisten perimä on tumassa lukuun ottamatta mitokondrioiden ja viherhiukkasten omaa geeniperimää.
Perimää tutkivaa tieteenalaa nimitetään genomiikaksi. Ensimmäistä kertaa koko perimän emäsjärjestys selvitettiin vuonna 1977, kun phi X 174 -bakteriofagin perimä sekvensoitiin. Ihmisen perimän selvittäminen aloitettiin vuonna 1990 ja ensimmäiset luonnokset siitä julkaistiin vuonna 2001.
Ihmisen perimä selvitettiin lopullisesti vuonna 2003. Ihmisen perintöaines on varastoitunut 23 kromosomipariin. Kromosomipareista 22 on autosomeja 23. parin ollessa sukupuolikromosomi. International Human Genome Sequencing Consortium esitteli tutkimustuloksensa ensimmäisenä Nature-lehdessä. (Artikkeli Initial sequencing and analysis of the human genome, vuosikerta 2001, lehti nro. 409, sivut 860–921)
Caenorhabditis elegans -sukkulamadon koko perimä sekvensoitiin ensimmäisenä vuonna 1998. Banaanikärpäsen koko perimä sekvensoitiin 2000.
Koiran perimä selvitettiin vuoden 2005 lopulla. Tutkimusrotuna toimi bokseri, joka on sisäsiittoinen koirarotu. Koiran perimässä on 2,4 miljardia emäsparia. Koiralla on 39 kromosomiparia. Kissan perimä selvitettiin loppuvuodesta 2007. Tutkimusrotuna toimi abessinialainen.
Naaraspuolisen Hereford-lehmän koko perimä sekvensoitiin 2009.
Jättiläispandan perimän selvitystyö on meneillään.milloin? Se on ensimmäinen uhanalainen laji, jonka perintöainesta on alettu selvittää.
Edellä mainittujen lisäksi ainakin apinan, rotan ja hiiren perimät on selvitetty.
Peruskäsitteitä | |
---|---|
Osa-alueita | |
Sovellutuksia |