Populaatiogenetiikka
Nykymaailmassa Populaatiogenetiikka:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Populaatiogenetiikka on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, tieteellisen vaikutuksensa tai kulttuurialan merkityksensä vuoksi aihe, joka ansaitsee erityistä huomiota. Vuosien varrella on tehty lukuisia tutkimuksia, jotka ovat tuoneet valoa Populaatiogenetiikka:een liittyviä eri näkökohtia, mikä on mahdollistanut sen merkityksen paremman ymmärtämisen ja arvostamisen. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia Populaatiogenetiikka:een liittyviä näkökohtia tavoitteenamme tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Populaatiogenetiikka tai väestögenetiikka on perinnöllisyystieteen haara, joka tutkii alleeli- ja genotyyppifrekvenssien vaihtelua populaatioissa sekä tätä vaihtelua sääteleviä evoluutiotekijöitä: luonnonvalintaa, geneettistä ajautumista, mutaatioita ja geenivaihtoa. Populaatiogenetiikka pyrkii selvittämään myös adaptaation ja lajiutumisen mekanismeja.
Populaatiogenetiikkaa sovelletaan esimerkiksi evoluutiotutkimuksessa, populaatioekologisessa tutkimuksessa, jalostuksessa, väestöjen ja populaatioiden historian tutkimuksessa, tautiperimän kartoituksessa ja rikostutkimuksessa. Alan keskeisiä tutkimusmenetelmiä ovat matemaattinen mallintaminen, kokeellinen tutkimus ja luonnonpopulaatioiden tutkimus.
Nykyaikainen synteettinen evoluutioteoria (moderni synteesi) syntyi, kun populaatiogenetiikka sovitettiin yhteen klassisen Charles Darwinin aloittaman evoluutioteorian kanssa 1930- ja 1940-lukujen aikana.
Lähteet
- ↑ Metatesaurus Rex -hakuohjelma: Populaatiogenetiikka Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 8.9. 2008.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Populaatiogenetiikka Wikimedia Commonsissa
| Peruskäsitteitä | |
|---|---|
| Osa-alueita | |
| Sovellutuksia |