Gobeliini

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Gobeliini:n aihetta ja sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Tämä aihe on herättänyt niin tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion ja juonittelun alkuperästään sen nykypäivän merkitykseen. Näillä sivuilla tutkimme Gobeliini:n monia puolia sen historiallisista vaikutuksista sen tuleviin vaikutuksiin sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Gobeliini:stä tarjoten kattavan ja kattavan kuvan tästä kiehtovasta ilmiöstä.

Linderhofin linnan gobeliineja n. vuodelta 1900

Gobeliini on käsin kudottu kuvallinen seinävaate. Gobeliinien kuvioinnissa lankoja ei viedä sukkulalla kankaan reunasta toiseen, vaan kukin väri poimitaan esiin käsin.

Gobeliini sai nimensä pariisilaisesta Les Gobelins -tehtaasta. Gobelin-suku oli harjoittanut värjärin ammattia jo 1400-luvulla. Vuonna 1662 tuotanto siirtyi valtion omistukseen, jolloin myös laajennettiin tuotantoa taidekäsitöihin.

Alun perin gobeliineiksi kutsuttiin tämän Pariisissa sijainneen tehtaan tuotteita, joiden kuvat olivat hyvin maalauksellisia ja, toisin kuin muissa kuvakudoksissa, ottivat huomioon myös perspektiivin. Ne esittivät yleensä jotakin historiallista tapahtumaa tai uskonnollisen kertomuksen kohtausta.

Myöhemmin gobeliini-nimeä on käytetty myös muista pystykangaspuissa ns. gobeliinitekniikalla kudotuista kuvakudoksista. Nykyään gobeliinia jäljitteleviä kudonnaisia (mm. kankaita) valmistetaan myös koneellisesti. Gobeliiniksi kutsutaan erityisesti huonekalujen verhoilukankaaksi jacquardkoneella kudottuja monivärisiä kankaita.

Katso myös

Lähteet

  1. a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 178. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
  2. a b Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 1117. WSOY, 1958.

Aiheesta muualla