Tässä artikkelissa aiomme tutkia Grigori Kriss perusteellisesti. Alkuperäistään nyky-yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen Grigori Kriss on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Kautta historian Grigori Kriss on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja he ovat auttaneet laajentamaan tietoamme tästä aiheesta. Lisäksi Grigori Kriss on ollut keskustelun ja kiistan aiheena eri yhteyksissä, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta ymmärtää sen vaikutusta yhteiskuntaan. Tämän artikkelin avulla yritämme valaista Grigori Kriss:n eri puolia ja sen merkitystä nykyään.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Grigori Kriss | |||
Maa: Neuvostoliitto | |||
Miesten miekkailu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Tokio 1964 | kalpa | |
Hopeaa | México 1968 | kalpa | |
Hopeaa | México 1968 | kalvan joukkuekilpailu | |
Pronssia | München 1972 | kalvan joukkuekilpailu |
Grigori Jakovlevitš Kriss (ven. Григорий Яковлевич Крисс, s. 24. joulukuuta 1940 Kiova) on entinen Neuvostoliittoa edustanut miekkailija ja olympiavoittaja. Hänen aseenaan oli kalpa.
Grigori Kriss voitti kalpamiekkailussa olympiakultaa Tokiossa 1964. Joukkuekilpailussa Neuvostoliitto jäi seitsemänneksi. Méxicon 1968 olympialaisissa Kriss sai hopeaa niin henkilökohtaisessa kilpailussa kuin joukkuekilpailussakin. Münchenin 1972 olympialaisissa hän sai pronssia joukkuekilpailussa.
Henkilökohtaisen maailmanmestaruuden Kriss voitti vuonna 1971 Wienin MM-kilpailuissa.
1900: Ramón Fonst | 1904: Ramón Fonst | 1906: Georges de la Falaise | 1908: Gaston Alibert | 1912: Paul Anspach | 1920: Armand Massard | 1924: Charles Delporte | 1928: Lucien Gaudin | 1932: Giancarlo Cornaggia-Medici | 1936: Franco Riccardi | 1948: Luigi Cantone | 1952: Edoardo Mangiarotti | 1956: Carlo Pavesi | 1960: Giuseppe Delfino | 1964: Grigori Kriss | 1968: Győző Kulcsár | 1972: Csaba Fenyvesi | 1976: Alexander Pusch | 1980: Johan Harmenberg | 1984: Philippe Boisse | 1988: Arnd Schmitt | 1992: Éric Srecki | 1996: Aleksandr Beketov | 2000: Pavel Kolobkov | 2004: Marcel Fischer | 2008: Matteo Tagliariol | 2012: Rubén Limardo | 2016: Park Sang-young | 2020: Romain Cannone |