Gunnar Ekelöf:n teema on herättänyt ihmisten huomion ja kiinnostuksen kaikkialta maailmasta. Gunnar Ekelöf on ollut alan asiantuntijoiden keskustelun, analyysin ja tutkimuksen kohteena historiallisesta alkuperästään sen merkitykseen nykyään. Erilaisia Gunnar Ekelöf:een liittyviä näkökohtia, kuten sen vaikutus yhteiskuntaan, vaikutus populaarikulttuuriin ja rooli teknologian kehityksessä, on tutkittu ja pohdittu laajasti. Tässä artikkelissa pyritään käsittelemään ja syventymään Gunnar Ekelöf:n tärkeyteen ja merkityksellisyyteen. Se tarjoaa yksityiskohtaisen ja täydellisen analyysin, jonka avulla lukijat voivat ymmärtää täysin tämän kiehtovan aiheen.
Gunnar Ekelöf | |
---|---|
Gunnar Ekelöf. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. syyskuuta 1907 Tukholma,Ruotsi |
Kuollut | 16. maaliskuuta 1968 Sigtuna, Ruotsi |
Kansalaisuus | ruotsalainen |
Ammatti | runoilija, kirjailija, kääntäjä, akateemikko |
Kirjailija | |
Esikoisteos | sent på jorden (1932) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Bengt Gunnar Ekelöf (15. syyskuuta 1907 Tukholma, Ruotsi – 16. maaliskuuta 1968 Sigtuna, Ruotsi) oli ruotsalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä. Hän oli Ruotsin akatemian jäsen vuodesta 1958. Hänet on yhdistetty ranskalaiseen surrealismiin ja symbolismiin.
Ekelöf julkaisi esikoiskokoelmansa Sent på jorden 1932 opiskellessaan Pariisissa, ja se päätti hänen suunnitelmansa muusikonurasta. Läpimurtoteos oli 1941 ilmestynyt Förjesång.
Ekelöfin vuonna 1941 ilmestynyt runokokoelma Färjesång oli läpimurtoteos, ja se ja saman vuoden aikana ilmestynyt lyhytproosakokoelma Promenader osoittautuivat välittömiksi arvostelumenestyksiksi. Tekijä on itse nimittänyt esikoiskokoelmaa itsemurhakirjaksi, joka syntyi henkisessä kriisitilanteessa. Alusta alkaen mukana on kosketuskohtia itämaiseen runouteen, surrealismiin ja ajan taidemusiikkiin.
Ekelöfin kestävintä tuotantoa ovat hänen elinaikanaan viimeisiksi julkaistuiksi jääneet kolmiosaisen uskonnollis-mystillisen kokonaisuuden muodostavat runokokoelmat Dīwān över Fursten av Emgión (1965), Sagan om Fatumeh (1966), ja Vägvisare till underjorden (1966), jotka Caj Westerberg on suomentanut vuonna 1994 yhteisniteenä nimellä Trilogia. Niiden keskushahmona on sotavankeudessa sokaistu bysanttilainen ruhtinas ja hänen kamppailunsa sisäisen vapauteen.
Ekelöf sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 1966 ja De Nion suuren palkinnon 1951.
|