Hätilä
Nykymaailmassa Hätilä:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Hätilä on asettanut itsensä keskeiseksi teemaksi, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Vaikutuksestaan talouteen ja politiikkaan, rooliinsa kulttuurissa ja yhteiskunnassa, Hätilä:stä on tullut julkisen keskustelun ja keskustelun paikka. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti eri näkökohtia, jotka liittyvät Hätilä:een, tavoitteenamme tarjota laaja ja yksityiskohtainen näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksista nykymaailmassa.
| Hätilä | |
|---|---|
 Hätilää Viipurintien varrella. |
|
 Kaupungin kartta, jossa Hätilä korostettuna. Luettelo Hämeenlinnan kaupunginosista |
|
| Kaupunki | Hämeenlinna |
| Kaupunginosa nro | 15 |
| Postinumero(t) | 13210 |
| Lähialueet | Keinusaari, Sairio, Idänpää, Katinen |
Hätilä on Hämeenlinnan 15. kaupunginosa, joka sijaitsee keskustan ja Vanajaveden itäpuolella. Se sijaitsee aivan Hämeenlinnan rautatieaseman tuntumassa. Hätilässä on Ortelan ja Tuomelan alakoulut ja Hämeenlinnan yhteiskoulu, jonka yhteyteen kuuluu yläkoulun lisäksi nykyään myös Tuomelan koulu. Arkkitehti Mika Ernon suunnittelema Hätilän kirkko valmistui vuonna 1956. Hätilässä sijaitsevat myös Hämeenlinnan keilahalli sekä Hämeenlinnan keskuspaloasema.
Nimestään huolimatta Puolustusvoimien Hätilän ampuma-alue, jota pääasiassa käyttää Parolannummella majaileva Panssariprikaati, ei sijaitse Hätilän vaan Taka-Hätilän kaupunginosassa.
Historia
Hätilä on muinainen hämäläiskylä, joka kuului keskiajalla Vanajan pitäjään. 1500-luvulla kylän alueet joutuivat läheisen Hämeen linnan alaisuuteen, ja sinne perustettiin yksi linnan kolmesta latokartanosta. Hätilän kartano säilyi sotilasvirkatalon muodossa 1900-luvulle asti. 1900-luvun alkupuolella Hämeenlinnan kaupungin rajan välittömässä läheisyydessä sijainneesta kylästä muodostui Hämeenlinnan maalaiskunnan suurin ja tärkein taajama, jossa oli muun muassa kauppaliikkeitä sekä sahateollisuutta. Hätilä liitettiin osaksi kaupunkia vuoden 1948 kuntaliitoksessa, minkä jälkeen lähes kaikki merkit vanhasta kyläasutuksesta ja kartanosta ovat hävinneet uuden rakennuskannan tieltä.
Lähteet
- Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Vanajan kunnan ja Hämeenlinnan maalaiskunnan historia 1860-luvulta kuntien lakkauttamisen vuosiin 1948 ja 1967. Wanaja-seura ry, Hämeenlinna, 2004. ISBN 951-95296-6-7.
Viitteet
- ↑ Hämeenlinnan kaupungin karttapalvelu Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 12.7.2017.
Aiheesta muualla
- Hätilä Hämeenlinnan kaupungin sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)