Hamelnin pillipiipari

Tässä artikkelissa tutkimme Hamelnin pillipiipari:tä ja kaikkea sen mukana tulevaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Hamelnin pillipiipari on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe eri alueilla. Kautta historian Hamelnin pillipiipari:llä on ollut ratkaiseva rooli kulttuurien muodostumisessa, teknologioiden kehityksessä ja ideologioiden kehityksessä. Tutkimme sen merkitystä, sen merkitystä tänään ja miten se on merkinnyt historian kulkua. Yksityiskohtaisen analyysin ja syvällisen näkemyksen avulla löydämme Hamelnin pillipiipari:n merkityksen ja sen vaikutuksen nykymaailmassa.

Tämä on vanhin piirros Hamelnin pillipiiparista; vesivärikopio Hamelnin Marktkirchenin lasimaalauksesta, taiteilija Augustin von Moersperg 1592.

Hamelnin pillipiipari on saksalainen kansansatu salaperäisestä miehestä, joka karkotti rotat Hamelnin kaupungista vuonna 1284. Hän lumosi rotat soittamalla pilliä tai huilua ja johdatti ne ulos kaupungista lopulta hukkumaan läheiseen Weserjokeen. Kun kaupungin asukkaat eivät olleet halukkaita maksamaan sovittua summaa pillipiiparille, hän kosti lumoamalla huilullaan kaupungin lapset ja houkutteli heidät läheiseen vuoreen, jonka sisään he katosivat.

Sadun tekivät tunnetuksi 1800-luvun kuuluisat kielitieteilijä- ja sadunkerääjäveljekset Jacob ja Wilhelm Grimm, jotka sisällyttivät sen suureen satukokoelmaansa.

Sadusta kerrotaan useita muunnelmia. Yhden muunnelman mukaan lapset kiersivät vuoren ja päätyivät Romanian Transilvaniaan, minne he perustivat saksalaisasutuksen. Jotkin versiot tapahtuvat eri kaupungeissa, kuten Brandenburgissa tai Lorchissa, joskus piipari soittaa viulua, ja joskus vaivana ovatkin rottien sijaan muurahaiset.

Sadun uskotaan olevan pohjimmiltaan allegorinen kuvaus saksalaisten muuttoliikkeestä Itä-Eurooppaan. Toisten arvioiden mukaan se viittaa niin sanottuun lasten ristiretkeen vuonna 1212.

Lähteet

  1. a b c d David Wallechinsky & Irving Wallace (The People's Almanac): True Story The Pied Piper of Hamelin Never Piped 1975–1981. Trivia Library. Viitattu 7.9.2013.

Aiheesta muualla