Hannu Aho (poliitikko)

Tässä artikkelissa Hannu Aho (poliitikko):tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan analysoidaan yksityiskohtaisesti. Alkuperäistään sen kehitykseen ja merkitykseen eri alueilla, Hannu Aho (poliitikko) on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä. Tämän artikkelin kautta tutkitaan sen monia puolia ja sen vaikutusta tarkastellaan eri yhteyksissä henkilökohtaisesta globaaliin tasoon. Siinä tarkastellaan, kuinka Hannu Aho (poliitikko) on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa, kommunikoida ja kokea ympäröivä maailma. Lisäksi pohditaan mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita ja niiden merkitystä ihmiskunnalle yleensä.

Hannu Tapio Aho (16. maaliskuuta 1947 Perho19. tammikuuta 2024 Perho) oli suomalainen agrologi, maanviljelijä ja keskustalainen poliitikko, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Henkilöhistoria

Aho syntyi maanviljelijä Rauni Ahon ja emäntä Eila Anttilan perheeseen. Hänen puolisonsa vuodesta 1969 oli emäntä Maija-Liisa Elgland. Aho kävi kansalaiskoulun 1962 ja Kannuksen maatalousoppilaitoksen 1966 ja suoritti elementtiasentajakurssin. Hän oli rakennustyöläinen ja työskenteli Lahnakosken nahkatehtaan ja B. Huhdan käsinetehtaan palveluksessa, samoin kuin oli maanviljelijä Koivuniemen tilalla Perhossa 1976–2004.

Aho oli kansanedustajana 1999–2003. Hänet valittiin Vaasan vaalipiiristä. Aho oli Perhon kunnanvaltuuston jäsen vuodesta 1981 ja oli kunnanhallituksessa jäsenenä 1983–1996 ja kunnanvaltuuston puheenjohtajana 1991–1996. Kansanedustajakaudellaan hän oli jäsenenä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja varajäsenenä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Luottamustoimet

Aholla oli useita luottamustehtäviä, kuten seuraavat:

Lähteet

  • Hannu Aho Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  • Melan vuosikertomus 2001 (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

  1. Vainajia. Perhonjokilaakso, 25.1.2024, s. 17. Hilla Group Oyj.
  2. a b c d Mäkinen, Riitta: Maanviljelysneuvos Hannu Aho (1947–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 20.5.2010. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 18.2.2023.