Vaasan vaalipiiri

Nykymaailmassa Vaasan vaalipiiri:llä on keskeinen rooli yhteiskunnassa. Olipa kyse tekniikan, kulttuurin, politiikan tai jostain muusta arkielämän osa-alueesta, Vaasan vaalipiiri:llä on merkittävä vaikutus. Alkuperäistään nykypäivään Vaasan vaalipiiri on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on herättänyt jatkuvaa kiinnostusta asiantuntijoiden ja fanien keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vaasan vaalipiiri:n roolia tämän päivän yhteiskunnassa, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Vaasan vaalipiiri

Alue
Lautakunnan kokouspaikka Vaasa
Aiemmat nimet Vaasan läänin vaalipiiri
Käytössä vaaleista 1962 alkaen
Kansanedustajia
  •      PS 4
  •      RKP 4
  •      Kesk. 3
  •      Kok. 2
  •      SDP 2
  •      KD 1
Suurin puolue PS, RKP

Vaasan vaalipiiri (vaaleihin 1995 asti Vaasan läänin vaalipiiri) on yksi eduskuntavaalien kolmestatoista vaalipiiristä. Aikaisemmin eduskuntavaalipiireissä käytiin myös tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit ennen suoraan kansanvaaliin siirtymistä 1994. Nykyään presidentinvaaleissa vaalipiirejä käytetään vain vaalien tekniseen toimittamiseen. Vaalipiiristä valittiin vuoden 2015 vaaleissa 16 kansanedustajaa, mikä on 8,0 % kaikista kansanedustajista. Nimestään huolimatta vaalipiiri kattaa kolme lounaisinta Pohjanmaan maakuntaa eli Etelä-Pohjanmaan maakunnan, Keski-Pohjanmaan maakunnan ja Vaasan lisäksi koko rannikon Pohjanmaan maakunnan alueet.

Vaalipiiriin kuuluvat Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Halsua, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Lestijärvi, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersören kunta, Perho, Pietarsaari, Seinäjoki, Soini, Teuva, Toholampi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli, Vimpeli, Vöyri ja Ähtäri.

Vaalipiirin entisiä kuntia ovat Alahärmä, Alaveteli, Bergö, Björköby, Himanka (liitettiin Oulun vaalipiirissä sijaitsevaan Kalajokeen), Jalasjärvi, Jepua, Jurva, Kaarlela, Koivulahti, Kortesjärvi, Kälviä, Lapväärtti, Lehtimäki, Lohtaja, Maksamaa, Munsala, Nurmo, Oravainen, Peräseinäjoki, Petolahti, Pirttikylä, Purmo, Raippaluoto, Siipyy, Sulva, Teerijärvi, Tiukka, Töysä, Ullava, Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa, Ylihärmä, Ylimarkku, Ylistaro, Ähtävä ja Öja.

Historia

Vaasan läänin vaalipiiri muodostettiin 1960, kun Vaasan läänin itäinen vaalipiiri siirtyi suurelta osaltaan uuden Keski-Suomen läänin vaalipiiriin. Lisäksi kokonaisuuteen yhdistettiin Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri ja Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri. Vuonna 1969 Virrat siirrettiin Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin ja vuonna 2010 kuntaliitoksessa lakanneen Himangan alue Oulun vaalipiiriin.

Puoluekannatus

Vaalipiirin valtapuolueet ovat olleet Keskusta ja RKP. RKP nousi vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi ohi Keskustan eduskuntavaaleissa 2019. RKP:lle Vaasa on Suomen paras vaalipiiri, ja Keskustan suosio on laajaa suomenkielisellä Pohjanmaalla. SDP on toiseksi suurin puolue Pohjanmaan rannikolla RKP:n jälkeen, näissä kunnissa Keskustan ja Kokoomuksen kannatus on heikko. Kristillisdemokraattien kannatus on suurinta Pietarsaaren seudulla, ja se on Luodon suurin puolue. Kokoomukselle suosiollisinta on Seinäjoen seutu, etenkin Lapua.

Vaasan vaalipiiri oli ainoa eduskuntavaaleissa 2019, jossa Liike Nytillä ei ollut ehdokkaita.

2000-luvun presidentinvaaleissa Vaasan vaalipiirin voittaja on ollut puoluetaustastaan riippumatta porvarillista puolta edustanut ehdokas.

Nykyiset kansanedustajat

Entisiä kansanedustajia

Puolueiden paikkamäärät

vaalit paikat Äänestys-
aktiivisuus

ML
Kesk.
RKP Kok. SKDL
Vas.
SDP SMP
PS
SKL
KD
Muut Yht.
1962 7 5 3 3 2 -- 20
1966 7 4 3 3 3 -- 20
1970 4 4 3 2 3 2 -- 1a 19
1972 5 3 3 2 3 2 -- 18
1975 5 3 2 2 3 -- 1 2b 18
1979 5 3 3 2 3 1 1 18
1983 6 4 3 1 3 1 -- 18 73,0 %
1987 5 4 3 1 3 1 1 18 72,5 %
1991 6 4 2 1 3 1 1 18 70,8 %
1995 6 4 2 1 3 1 1 18 69,4 %
1999 6 4 2 -- 3 1 1 17 67,5 %
2003 7 3 2 -- 3 1 1 17 68,2 %
2007 6 4 3 -- 2 1 1 17 66,6 %
2011 4 4 3 -- 2 3 1 17 68,1 %
2015 5 3 2 -- 2 3 1 16 72,0 %
2019 4 4 2 -- 2 3 1 16 74,0 %
2023 3 4 2 -- 2 4 1 16 73,5 %
a Liberaalinen kansanpuolue
b LKP (1), Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (1)

Ääniharavat

vaalit ehdokas puolue äänet
1966 Grels Teir RKP 10 418
1975 Juhani Tuomaala Kesk. 10 778
1983 Urho Pohto SMP 10 982
1987 Håkan Malm RKP 11 610
1991 Esko Aho Kesk. 13 940
1995 Esko Aho Kesk. 16 446
1999 Bjarne Kallis SKL 13 385
2003 Mika Lintilä Kesk. 10 127
2007 Juha Mieto Kesk. 13 768
2011 Paula Risikko Kok. 11 907
2015 Jutta Urpilainen SDP 11 627
2019 Anna-Maja Henriksson RKP 14 545
2023 Mauri Peltokangas PS 14 548

Piirijärjestöjä

Lähteet

  1. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. YLE: Eduskuntavaalit 2019 tulospalvelu 14.4.2019. Yleisradio.
  3. YLE: Eduskuntavaalit 2019 tulospalvelu 14.4.2019. Yleisradio.
  4. YLE: Eduskuntavaalit 2019 tulospalvelu 14.4.2019. Yleisradio.
  5. YLE: Eduskuntavaalit 2019 tulospalvelu 14.4.2019. Yleisradio.
  6. YLE: Eduskuntavaalit 2019 tulospalvelu 14.4.2019. Yleisradio.
  7. YLE: Eduskuntavaalit 2019 tulospalvelu 14.4.2019. Yleisradio.
  8. YLE: Kuntavaalit 2017 tulospalvelu 9.4.2017. Yleisradio.
  9. YLE: Kuntavaalit 2017 tulospalvelu 9.4.2017. Yleisradio.
  10. YLE: Eduskuntavaalit 2019 tulospalvelu 14.4.2019. Yleisradio.
  11. Liike Nyt: Ehdokkaat liikenyt.fi. Liike Nyt ry. Arkistoitu 31.3.2019. Viitattu 30.3.2019.
  12. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Eduskuntavaalit - aikasarjat
  13. Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1966 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)
  14. Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1975 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)
  15. Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1983 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)
  16. a b Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1987 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)
  17. Ehdokkaiden äänet (Arkistoitu – Internet Archive) (Tilastokeskus)
  18. Luettelo ehdokkaista vaalipiireittäin ja puolueittain, myös heidän äänimääränsä ja vertauslukunsa (Arkistoitu – Internet Archive) (Tilastokeskus 1999)
  19. Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja vertausluvut vaalipiireittäin ja puolueittain 2003 (Tilastokeskus 31.5.2004)
  20. Ehdokkaiden äänet (Oikeusministeriö 21.3.2007)
  21. Valitut ehdokkaat Vaasan vaalipiiri 2011 17.4.2011. Oikeusministeriö. Arkistoitu 23.1.2018. Viitattu 20.4.2011.
  22. Eduskuntavaalit 2015 - tulospalvelu Yleisradio. Viitattu 24.4.2015.
  23. Eduskuntavaalit 2019 - tulospalvelu Yleisradio. Viitattu 3.5.2019.
  24. Eduskuntavaalit 2023 - tulospalvelu Yleisradio. Viitattu 7.4.2023.