Happosade
Nykymaailmassa Happosade:stä on tullut yhä enemmän monien ihmisten kiinnostuksen aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Happosade on tullut merkitykselliseksi yhteiskunnan eri alueilla politiikasta tieteeseen. Kautta historian Happosade on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja provosoinut loputtomia tutkimuksia ja tutkimuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Happosade:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja sen merkitystä nykymaailmassa. Pyrimme käsittelemään Happosade:tä kokonaisvaltaisesti sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyisyyteen pyrkien ymmärtämään sen merkitystä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
Happosade on sadetta, joka sisältää merkittävästi rikkihappoa tai typpihappoa.
Ihmisen vaikutuksesta happoja syntyy esimerkiksi kun teollisuuden päästöjen rikkioksidit ja typpioksidit reagoivat ilmassa olevan vesihöyryn kanssa. Happoja syntyy myös luonnollisia teitä, kuten tulivuorten päästöistä ja mätänevistä kasveista.
Happosateet lisäävät vesistöjen happamuutta. Happosateet vaikuttavat haitallisesti muun muassa järviin, jokiin, metsiin, maaperään, kaloihin ja muihin eläimiin sekä rakennuksiin.
Hapot voivat sataa maahan satojen kilometrien päässä lähtöpaikastaan. Esimerkiksi Norjan happosateet ovat lähtöisin Englannista ja Skotlannista, Itä-Kanadan happosateista puolet tulee Yhdysvalloista, ja Japaniin happosateet tulevat Koreasta ja Kiinasta.