Ilma
Ilma:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Olipa kyse tietystä henkilöstä tai aiheesta, Ilma:llä on merkittävä vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Kautta historian Ilma on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena, herättänyt tunteita ja ajanut muutosta. Tässä artikkelissa tutkimme Ilma:n roolia jokapäiväisessä elämässämme sekä sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Kulttuurivaikutuksestaan rooliinsa politiikassa ja taloudessa Ilma:llä on näkyvä paikka maailman näyttämöllä. Kun tiedämme enemmän Ilma:stä, ymmärrämme paremmin ympäröivää maailmaa ja voimia, jotka muokkaavat todellisuuttamme.
Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Ilmaa pidettiin kauan yhtenä neljästä alkuaineesta. Vasta 1700-luvun lopulla osoitettiin, että se sisältää useita eri aineita, joista eniten on typpeä ja happea.
Maan pinnan läheisyydessä kuiva ilma sisältää eri kaasuja seuraavina pitoisuuksina (tilavuudesta):
- typpeä 78,084 %
- happea 20,946 %
- argonia 0,934 %
- hiilidioksidia 0,040 %
- neonia 0,001818 %
- heliumia 0,000524 %
- metaania 0,0001745 %
- kryptonia 0,000114 %
- vetyä 0,000055 %
Ilma sisältää myös vesihöyryä vaihtelevia määriä, yleensä noin 1 %.
Ilman ominaisuuksia:
- Puhdas ilma on hajutonta, väritöntä ja mautonta.
- tiheys IUPAC standardin mukaisessa NTP-tilassa (lämpötila 0 °C, paine 1 000 hPa) 1,2754 kg/m3
- tiheys lähteen ilmoittamissa olosuhteissa (lämpötila 0 °C, paine 1013 hPa) 1,293 kg/m3
- tiheys NIST standardin mukaisessa NTP-tilassa (lämpötila 20 °C, paine 1 013 hPa) 1,204 kg/m3
- tiheys ISA Standardin mukaisessa ilmakehässä 1,225 1,293 kg/m3 (lämpötila 15 °C , paine 1 013 hPa)
- ominaislämpökapasiteetti 1 010 J/(K·kg)
Lähteet
- ↑ Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Ilma, Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilma Wikimedia Commonsissa
Kirjallisuutta
- Karttunen, Hannu & Koistinen, Jarmo & Saltikoff, Elena & Manner, Olli: Ilmakehä, sää ja ilmasto. Ursan julkaisuja 107. Helsingissä: Ursa, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2.