Nykymaailmassa Havaijinhanhi:stä on tullut suuren osan yhteiskuntaa kiinnostava aihe. Olipa sitten vaikutusta talouteen, politiikkaan, kulttuuriin tai ihmisten jokapäiväiseen elämään, Havaijinhanhi on elementti, joka ei jää huomaamatta. Kautta historian Havaijinhanhi on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan lähde, ja nykyään se on edelleen ajankohtainen ja ajankohtainen aihe. Tästä syystä on tärkeää syventää tietoamme Havaijinhanhi:stä, ymmärtää sen eri puolia ja ulottuvuuksia ja pohtia sen merkitystä elämässämme. Tässä artikkelissa perehdymme Havaijinhanhi:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan.
Havaijinhanhi | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
Heimo: | Sorsat Anatidae |
Alaheimo: | Hanhet Anserinae |
Suku: | Kirjohanhet Branta |
Laji: | sandvicensis |
Kaksiosainen nimi | |
Branta sandvicensis |
|
Katso myös | |
Havaijinhanhi eli nene (Branta sandvicensis, havaijiksi nēnē) on Havaijin kansallislintu ja kanadanhanhelle sukua oleva hanhilaji. Lajia tavataan vain kolmella Havaijin saarella, ja se luokitellaan vaarantuneeksi. Onnistuneiden suojelutoimien avulla lajin kanta on kasvanut on 1900-luvun puolivälin 30 yksilöstä yli 2 000 yksilöön.
Havaijinhanhien koko vaihtelee 56–71 senttimetrin välillä. Linnulla on musta pää ja kermanväriset posket. Vaaleanharmaassa niskassa on mustia raitoja ja kapea tumma rengas niskan alaosassa. Höyhenpuvun väri vaihtelee harmaan ja ruskean välillä ja siinä on poikittaisia raitoja. Nokka, jalat ja räpylät ovat mustat. Silmät ovat tummanruskeat. Koiras on tyypillisesti naarasta isokokoisempi – täysikasvuinen koiras painaa noin 2,1 kg ja naaras noin 1,8 kg – mutta ne ovat muutoin samannäköiset.
Laji on harvinainen ja maailman kuuden uhanalaisimman vesilinnun joukossa. Sitä esiintyy vain kolmella Havaijin saariryhmän saarella, Havaijilla, etenkin Hawaii Volcanoesin kansallispuistossa, sekä Kauailla ja Mauilla. Sen häviämiseen muilta Havaijin saarilta ovat vaikuttaneet metsästys, munankerääminen ja saarille tuodut vieraat petonisäkkäät. Alimmillaan kannan arveltiin olleen 1900-luvun puolivälissä vain noin 30 yksilöä. Suojeluponnistusten ansiosta lajin kannan arvioitiin olleen vuonna 1997 jo 885 yksilöä ja vuonna 2011 yli 2 000 yksilöä. Nykyään merkittävin kantaa rajoittava tekijä on suotuisten elinympäristöjen puute. Toinen merkittävä uhka ovat edelleen vieraat petonisäkkäät. Muita uhkia ovat taudit, sisäsiittoisuus ja auto-onnettomuudet. Laji on rauhoitettu, ja havaijinhanhen tappamisesta voi saada jopa 50 000 Yhdysvaltain dollarin sakot tai vuoden vankeutta.
Lintu elää ja pesii harvakasvustoisellakin rantaviivalla, pensaikoissa, ruohikoissa, ja metsissä, joissa on kuivahkoa maata, vulkaanista tuhkaa, hiilimurskaa ja laavakiveä.
Naaraat munivat tyypillisesti kolme munaa. Pesä on maassa.
Havaijinhanhet syövät lehtiä, siemeniä, marjoja, ruohojen kukintoja, yrttejä ja pensaiden kasvustoja.