Helena Syrjälä-Eskola on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Johtuipa historiallisesta merkityksestään, vaikutuksestaan nykyiseen yhteiskuntaan tai yksinkertaisesti kyvystään luoda kiistoja, Helena Syrjälä-Eskola on aihe, jota kannattaa tutkia ja analysoida perusteellisesti. Vuosien varrella se on herättänyt loputtomia keskusteluja ja pohdiskeluja osoittaen sen tärkeyden ihmiselämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa perehdymme Helena Syrjälä-Eskola:n eri puoliin ja tarkastelemme sen vaikutusta kulttuuriin, politiikkaan, tieteeseen ja jokapäiväiseen elämään. Yksityiskohtaisen ja objektiivisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä nykyään niin tärkeätä aihetta.
Syrjälä-Eskola oli koulutukseltaan filosofian maisteri (arvosanat fysiikasta, maantieteestä, kemiasta ja matematiikasta) 1914. Hän suoritti kasvatusopin tutkinnon 1914 ja pätevyyden kansakoulunopettajaksi 1915. Hän työskenteli matematiikan ja fysiikan opettajana Lahden yhteiskoulussa 1907 ja Riihimäen yhteiskoulussa 1912–1913, sitten kansakoulunopettajana Heinolan maalaiskunnassa 1914–1916 sekä Heinolan seminaarin matematiikan, fysiikan ja kemian vt. lehtorina 1919–1920 ja lehtorina 1920–1949. Heinolan vt. kansakouluntarkastaja hän oli 1923–1927.
Syrjälä-Eskola oli presidentin valitsijamies 1937, 1940, 1943. Hän oli Heinolan kaupunginvaltuustossa Kansallisen Edistyspuolueen jäsenenä 1924–1936 ja 1946–1954 ja Heinolan valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja 1935–1936.
Syrjälä-Eskolan vanhemmat olivat maanviljelijä Kaarle Johan Syrjälä ja Vilhelmiina Tornio. Hänen kaksi veljeään kuolivat sisällissodassavalkoisten puolella. Hänen puolisonsa oli professori Pentti Eskola vuodesta 1962.
.jpg)
