Ischigualasto

Nykyään Ischigualasto on teema, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ajan mittaan Ischigualasto on osoittanut merkityksensä akateemisella, ammatillisella ja sosiaalisella alalla ja motivoi asiantuntijoita syventämään opintojaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Ischigualasto:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys aiheesta. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan tutkimme, kuinka Ischigualasto on kehittynyt vuosien varrella ja kuinka se on edelleen kiinnostava ja tutkimuksen lähde nykyään.

Tuulieroosion muovaamia kivimuodostelmia.

Ischigualasto on luonnonmuodostuma ja luonnonpuisto San Juanin maakunnassa Luoteis-Argentiinassa. Ischigualaston luonnonpuisto on suurudeltaan noin 603,7 km² ja se valittiin Unescon maailmanperintölistalle yhdessä viereisen Talampayan kansallispuiston kanssa vuonna 2000.

Alue sijaitsee noin 1 300 metriä merenpinnan yläpuolella ja siellä vallitsee aavikkoilmasto. Kasvillisuus koostuu lähinnä pensaista ja kaktuksista. Ilmasto on todella kuiva ja suurin osa sateista tulee kesäisin. Lämpötilan vaihtelut ovat alueella äärimmäisiä, sillä lämpötila on kylmimmällään -10 ja lämpimillään 45 °C.

Alueen fossiililöydöt

Ischigualastossa sijaitsee merkittäviä triaskautiset jäännöksiä, joihin lukeutuvat vanhimmat dinosaurusten fossiileja. Alue tunnetaan maailman ainoana paikkana, jossa lähes koko triaskausi on kiviesiintymien ketjussa.

Kuiva autiomaa muodostuman ympärillä tunnetaan nimellä Valle de la Luna ("Kuun laakso"). Myöhäistriaskaudella alue oli kuitenkin vulkanologisesti aktiivista tulvatasankoa, jonka vuotuinen sademäärä oli suuri. Kasvisto oli monimuotoista.

Alueelta on löytynyt merkittäviä tetrapodien jäännöksiä. Dinosauruksia Ischigualaston fossiileista on vain 6 %, mutta näihin lukeutuvat varhaisia näytteitä kahden merkittävän kehityslinjan (linnunlantioisten ja liskonlantioisten) edustajista. Lihaa syövän arkosaurin Herrerasauruksen fossiilit ovat dinosauruksista yleisimpiä. Lisäksi alueelta on löytynyt myös mm. Eoraptorin jäännöksiä.

Lähteet

  1. Ischigualasto / Talampaya Natural Parks UNESCO. Viitattu 19.7.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla