Nykyään Liskonlantioiset on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Liskonlantioiset:n tärkeys on näkynyt jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla politiikasta teknologiaan, mukaan lukien kulttuuri ja koulutus. Liskonlantioiset on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin maallikoidenkin huomion herättäen syvällisiä keskusteluja, tutkimusta ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme Liskonlantioiset:n vaikutuksia ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen sekä eri asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä aiheesta. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mikä rooli Liskonlantioiset:llä on nyky-yhteiskunnassa ja miten se voi vaikuttaa elämäämme lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Liskonlantioiset | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Ylälahko: | Dinosaurukset Dinosauria |
Lahko: |
Liskonlantioiset Saurischia |
Ryhmät | |
Katso myös | |
Liskonlantioiset Wikispeciesissä |
Liskonlantioiset (Saurischia) on toinen dinosaurusten kahdesta pääryhmästä, toinen on linnunlantioiset (Ornithischia). Nimensä mukaisesti useimmilla liskonlantioisilla oli samanlainen lantio kuin liskoilla. Vuonna 1888 Harry Seeley määritteli dinosaurukset kahteen lahkoon, vaikka nykyään monet paleontologit pitävät liskonlantioisia pikemminkin kladina kuin lahkona.
Perinteisesti liskonlantioiset jaetaan kahteen pääryhmään: sauropodomorphaan ja teropodeihin. Teropodeihin puolestaan kuuluvat linnut, jotka ovat ainoita liitukauden joukkosukupuutosta selvinneitä liskonlantioisia, kun muut edustajat kuolivat sukupuuttoon asteroidin törmäyksen seurauksena. Toinen dinosaurusten luokittelutapa on Matthew Baronin kehittämä luokittelu, jossa dinosaurukset jaettaisiin Ornithoscelidaan, johon kuuluisivat teropodit ja linnunlantioiset, ja liskonlantioisiin, johon kuuluisivat Sauropodomorpha ja Herrerasauridae.
|