Itävallan osavaltiot

Nykymaailmassa Itävallan osavaltiot:llä on keskeinen rooli yhteiskunnan eri alueilla. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Itävallan osavaltiot on tullut ajan myötä yhä tärkeämmäksi. Sen vaikutus on läsnä päätöksenteossa, uusien teknologioiden kehittämisessä, tiedon laajentamisessa ja mahdollisuuksien luomisessa. Tässä artikkelissa tutkimme Itävallan osavaltiot:n merkitystä ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin sekä analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Samoin tarkastelemme myös Itävallan osavaltiot:n ympärillä olevia useita näkökulmia, jotka osoittavat sen monimutkaisuuden ja merkityksen jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Itävalta on liittovaltio, joka jakaantuu yhdeksään osavaltioon (saks. Länder). Niillä on muun muassa omat parlamentit (saks. Landtag) ja kuvernöörit (saks. Landeshauptmann / Landeshauptfrau).

Osavaltioiden itsehallinto

Itävallassa osavaltioiden itsehallinto on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Saksassa tai Yhdysvalloissa. Kaikki merkittävä turvallisuuteen, taloudelliseen toimintaan, terveydenhoitoon ja koulutukseen liittyvät asiat on keskitetty liittovaltiolle. Myös oikeuslaitos on kokonaan liittovaltion hallinnon alainen. Osavaltioiden hallintavaltaan kuuluvat paikallispoliisi, pelastuslaitos, kaavoitus, luonnonsuojelu ja metsästys- ja kalastusasiat. Sen lisäksi niillä on tehtäviä liittovaltion lakien ja asetusten toteuttamisessa.

Osavaltio Pääkau­punki Väkiluku
(2022)
Pinta-ala
(km²)
Väestö­tiheys
Burgenland Eisenstadt 297 586 3 965 75
Kärnten Klagenfurt 564 513 9 537 59
Ala-Itävalta Sankt Pölten 1 698 796 19 178 89
Ylä-Itävalta Linz 1 505 140 11 983 126
Salzburg Salzburg 560 710 7 155 78
Steiermark Graz 1 252 922 16 399 76
Tiroli Innsbruck 764 102 12 648 60
Vorarlberg Bregenz 401 674 2 602 154
Wien kaupunkivaltio 1 931 593 415 4 654

Osavaltiot kartalla

Lähteet

  1. Lautela, Yrjö: Itävalta: kappale mennyttä suuruutta, s. 236. KLEIO, 2005. ISBN 951-37-4424-8.