Tässä artikkelissa käsitellään Jauho:tä eri näkökulmista, jotta lukijat saisivat kattavan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta. Asiaankuuluvia näkökohtia analysoidaan, esitellään oleellista dataa ja tarjotaan erilaisia mielipiteitä alan asiantuntijoilta. Jauho on aihe, joka herättää nyky-yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta, joten sen tutkimukseen on syytä syventyä ymmärtääkseen sen tärkeyttä ja vaikutuksia eri alueilla. Tämän artikkelin aikana tutkitaan Jauho:n eri puolia tarkoituksena tarjota lukijoille täydellinen ja rikastuttava yleiskatsaus tästä aiheesta.
Jauho on yleisnimi hienojakoisille, jauhomaisille aineille ja puhekielessä eritoten viljalajien jyvistä jauhamalla saatava ravinnoksi käytettävä tuote. Sanoja jauho ja jauhe käytetään toisinaan synonyymeinä. Viljaa jauhettaessa saadaan kokojyväjauhoa tai erottelemalla jyvän osat, lestyjauhoa eli jyvän ydinosasta jauhettua hienoa jauhoa.. Jauho on hienoin jyvistä jauhettu jauhatustuote, jonka karkeusaste vaihtelee. Jauhoja voidaan käyttää eläinten rehuksi mukaan lukien leipäjauho.
Yleisimpiä kaupoista saatavia valmisjauhoja ovat muun muassa ohra-, ruis- ja vehnäjauhot, kuten durum- ja spelttivehnäjauhot. Harvinaisempia ovat durra-, hirssi-, kaura-, riisi-, tattari-, teff- ja maissijauhot eli polenta.
Kaupoissa myydään myös erilaisia valmiita jauhoseoksia, kuten lettu-, muffinssi-, pizza-, rieska-, sämpylä- ja vohvelijauhot, joiden nimistä voi päätellä niiden varsinaisen käyttötarkoituksen. Korppujauhoja käytetään muun muassa ruokien leivittämiseen ja kuorruttamiseen sekä paistinvuokien jauhottamiseen – yhdessä rasvan kanssa.
Näitä ovat muun muassa herne-, kaakao-, kahvi-, kookos-, maniokki-, peruna- ja soijajauhot.
Muita kuin elintarvikkeiksi tarkoitettuja jauhoja ovat esimerkiksi kala-, lasi-, liitu-, luu-, puu-, rehu-, veri- ja viherjauhot. Myös metallien yhteydessä saatetaan puhua jauhoista, kuten rautajauho.