John Dewey
John Dewey on aihe, joka on kiinnittänyt lukemattomien ihmisten huomion ajan mittaan. Syntymisestään lähtien sitä on lähestytty eri näkökulmista ja se on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Sen merkitys on säilynyt vuosien ajan, ja siitä on tullut jatkuvan keskustelun ja analyysin aihe. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia John Dewey:n puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Tulemme selvittämään, kuinka se on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut eri sukupolviin. Lisäksi analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa ja sen tulevaisuuden ennustetta. Liity kanssamme tälle löytö- ja uppoutumismatkalle John Dewey:n kiehtovaan maailmaan.
John Dewey (20. lokakuuta 1859 – 1. kesäkuuta 1952) oli yhdysvaltalainen filosofi ja psykologi, joka mainitaan usein yhtenä maansa 1900-luvun merkittävimmistä kasvatuspsykologeista. Hän uudisti etenkin länsimaisen koululaitoksen opetusmetodeja ja hänen kehittelemäänsä progressiivista kasvatusajattelua toteutetaan yhä edelleen länsimaisissa kouluissa. Hän luennoi useaan otteeseen myös muun muassa Kiinassa, Japanissa ja Neuvostoliitossa.
Deweyn oppi-isiä oli esimerkiksi 1800-luvun koululaitoksen uudistaja Herbert Spencer, joka muokkasi silloista opetusta käytännönläheisemmäksi ja lapsen luontaista kehitystä huomioivaksi. Samankaltaisia ajatuksia kehiteltiin myös pragmatismin edustajien piirissä Englannissa. Pragmatismi, innostuneena Charles Darwinin evoluutioteorioista, pitää ihmistä ennen kaikkea toimivana, järjellisenä ja käytännöllisenä olentona. Pragmatismin nimekkäimpiä edustajia olivat filosofit Charles Peirce ja William James. Tässä nimenomaisessa ryhmässä myös Dewey vaikutti ammentaen pohjaa tuleville teoreemoilleen.
Koulu pienoisyhteiskuntana
John Dewey näki koulun pienoisyhteiskuntana, jossa opittiin mielekkään työskentelyn kautta. Näin koulusta tuli paikka, jossa opittiin elämää varten (Dewey 1943, 18.) Opetuksen lähtökohtana olivat lapsen neljä perusviettymystä, jotka ovat sosiaalinen viettymys, joka ilmenee keskustelussa ja viestinässä, viettymys tutkimiseen ja keksimiseen, viettymys tekemiseen ja rakentamiseen sekä viettymys taiteelliseen ilmaisuun. (Dewey 1943, 43–47.) Opetuksen eheyttämiseen Deweyllä oli selkeä ohje: ”Asettakaa koulu yhteyteen elämän kanssa, niin kaikki oppiaineet joutuvat pakostakin vuorovaikutukseen keskenään.”
Kokemus-käsite
Kokemus-käsite on yksi keskeisimmistä Deweyn kasvatusajattelun käsitteistä. Deweyn progressiivinen kasvatusajattelu eroaa perinteisestä kasvatuksesta kokemuksen teorian avulla. Ympäristön ja ihmisten välinen suhde jäsentyy ja määrittyy kokemuksen käsitteellä, jossa yhdistyy biologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset prosessit. Henkilö pyrkii siis aktiivisesti omilla valinnoillaan sekä toiminnallaan orientoitumaan ympäröivään ympäristöönsä. Tärkeää on pitää yllä toimintojen ja elämän jatkuvuutta sopeuttamalla ympäristö ja omat tarpeet yhteen. Progressiivisessa pedagogiikassa ja kasvatuksessa kokemuksen-käsitteessä ajattelua ja toimintaa ei nähdä erillisinä, kun taas perinteisissä kasvatusmalleissa näkyy selvä dualistinen jako. Kokemukseen kuuluu yhteisöllisyys, missä korostuu erilaiset sosiaaliset ja kielelliset merkitykset. Deweyn mukaan kokemukset kasvattavat ja avaavat uusia kasvumahdollisuuksia tulevassa.
Suomennetut teokset
- Koulu ja yhteiskunta. (The school and society: Being three lectures by John Dewey supplemented by a statement of the University Elementary Schoo, 1907.) 2. tarkistetusta painoksesta suomentanut Kalevi Kajava. Otavan filosofinen kirjasto 5. Helsinki: Otava, 1957.
- Demokratia ja kasvatus. (Democracy and education: An introduction to the philosophy of education, 1916). Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura, 2011. ISBN.
- Filosofian uudistaminen. (Reconstruction in philosophy, 1919.) Suomentanut Tuukka Perhoniemi. Klassikko-sarja. Tampere: Vastapaino, 2011. ISBN 978-951-768-317-3.
- Julkinen toiminta ja sen ongelmat. (Public and its problems, 1927.) Johdanto: Risto Kunelius. Suomentanut Mika Renvall. Helsinki: Vastapaino, 2006. ISBN 951-768-177-1.
- Pyrkimys varmuuteen: Tutkimus tiedon ja toiminnan suhteesta. (The quest for certainity: A study of the relation of knowledge and action, 1929.) Suomentanut Pentti Määttänen. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-767-6.
- Taide kokemuksena. (Art as experience, 1934.) Suomentaneet Antti Immonen & Jarkko S. Tuusvuori. Tampere: Niin & näin, 2010. ISBN 978-952-5503-47-0.
Katso myös
Lähteet
- Alhanen, Kai: John Deweyn kokemusfilosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-283-5.
- Siljander, Pauli: Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Tampere: Vastapaino, 2014. ISBN 978-951-768-512-2.
Viitteet
- ↑ John Dewey Britannica
- ↑ John Dewey Pragmatism
- ↑ Dewey, 1943, s. 91
- ↑ Siljander, 2014, s. 144–146
Aiheesta muualla
- Field, Richard: John Dewey The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
- Väkevä, Lauri: Kasvatuksen taide ja taidekasvatus. Estetiikan ja taidekasvatuksen merkitys John Deweyn naturalistisessa pragmatismissa. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, 2004.
- Eriksson, Kai: Yhteisön teknologinen perusta, John Dewey demokratiasta ja viestinnästä. Niin & näin 2/2010.
| ||||||||||||||||||||||||||
