Juhla

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Juhla, joka on tullut erittäin tärkeäksi viime vuosina. Alkuperäistään lähtien Juhla on herättänyt lukemattomia mielipiteitä ja keskusteluja, jotka ovat polarisoineet yhteiskuntaa. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää analysoida tätä ilmiötä perusteellisesti ja objektiivisesti, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutukset eri aloilla sosiaalisista taloudellisiin. Samoin tutkitaan Juhla:n vaikutusta erilaisiin kulttuurikonteksteihin sekä mahdollisia tulevaisuudennäkymiä, joita sen evoluutiosta voi nousta. Pyrimme pohdinnan ja kriittisen analyysin avulla valaisemaan Juhla:n eri puolia edistääksemme rakentavaa ja rikastuttavaa keskustelua tästä aiheesta.

P. S. Krøyer, Hip hip hurraa! Taiteilijajuhlat Skagenissa, 1888.
Häät Ahvenanmaalla.

Juhla on jonkin kunniaksi tai muistoksi vietettävä aika eli merkkipäivä tai muusta syystä arkisesta poikkeava tilaisuus eli juhlatilaisuus. Suomen kielessä juhla tarkoittaa toisaalta virallisia ja perinteisiä kalenterivuoden juhlia, mutta toisaalta myös satunnaisempaa hauskanpitoa. Etymologisesti sana juhla on germaanista juurta.

Erilaisia juhlia

Yleisiä juhlia

Pieter Brueghel vanhempi, Talonpoikaishäät, 1568.

Perhejuhlia

Lasten syntymäpäiväjuhlien kattaus.

Vuotuisjuhlia

Uskonnollisia juhlapäiviä

Eri maissa vietettyjä juhlapäiviä

Kiinalaisen uudenvuoden juhlintaa.

Lukion ja yliopiston juhlia

Katso myös

Lähteet

  1. juhla. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 285–286, 287. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.

Aiheesta muualla