Nykyään Kåddböle on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Johtuipa sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa tai sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään, Kåddböle on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri aloilla. Akateemisesta kentästä yrityssektorille Kåddböle on osoittautunut erittäin tärkeäksi elementiksi, joka on synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja kantoja. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Kåddböle:n vaikutusta elämäämme, analysoimme sen vaikutuksia ja keskustelemme tämän aiheen tulevaisuuden näkymistä. Epäilemättä Kåddböle on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee huolellisen analysoinnin.
Kåddböle on kylä Kemiönsaaren kunnassa. Se sijaitsee Kemiön lounaislaidalla.
Kåddbölen naapurikylät ovat Högmo lännessä, Mattkärr pohjoisessa ja Smedsböle idässä. Etelässä kylä rajoittuu entiseen kunnanrajaan, jonka takana on Nivelaxin takamaita. Kåddböle sijaitsee Storbäckenin ojalaaksossa, jonka läpi kulkee pieni harjumuodostelma. Kylän pohjoislaidalla kohoaa mäkialue Kåddbölebrinken. Kylän asutus on hajallaan kylän alueella.
Kåddböle on ollut kolmen tai kahden talon muodostama kylä 1500-luvulla. Kylän kantatilat Östergård ja Västergård ovat sijainneet vierekkäin Storbäckenin varrella vuoden 1786 isojaon kartan mukaan. Östergård jaettiin kahtia 1833 ja vuosisadan aikana kylään syntyi useita palstatiloja ja torppia. Västergård jaettiin kahtia 1913 ja Östergård on siirretty yhteisestä pihapiiristä nykyiselle paikalleen, mikä lopullisesti hajautti vanhan kylärakenteen. Torpat ja palstatilat ovat itsenäistyneet 1920- ja 1930-luvuilla ja 1950-luvulla kylään syntyi hieman siirtoväen pientiloja.
Vuonna 2009 Kåddbölestä löydettiin viitteitä esihistoriallisesta asuinpaikasta. Tutkimuksissa löydettiin noin parikymmentä pientä saviastian palasta ja muutamia palaneita luita. Suurin osa näistä saviastian paloista oli karkeita ja sisälsi kivimurskaa, mikä viittaa varhaismetallikauden tyyliin. Kuitenkin keramiikka olisi voinut olla peräisin lähes miltä tahansa esihistorialliselta vuosituhannelta. Kolmessa astian palassa havaittiin kevyitä naarmuja ulkopinnassa, ja yhdessä palassa oli epämääräinen koristepainanne, joka muistutti Morbyn keramiikassa nähtyjä koristeita. Radiohiiliajoituksella saatiin palaneesta luusta ajoitus varhaispronssikauteen tai varhaisrautakauteen, mikä sopii yhteen muiden löytöjen ajoituksen kanssa. Puuhiilestä teetetty radiohiiliajoitus puolestaan osoitti ajoituksen varhaiskeskiaikaan. Tämä ajoitus tukee hyvin asuinpaikan iän arviota, joka perustuu muihin löytöihin.