Pederså

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Pederså:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Tätä varten tarkastelemme erilaisia ​​Pederså:een liittyviä näkökohtia, kuten sen historiallisia vaikutuksia, sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja sen tulevaisuuden potentiaalia. Näillä sivuilla löydämme monimutkaiset ja vivahteet, jotka tekevät Pederså:stä kiehtovan ja moniulotteisen aiheen, joka on tutkimisen ja keskustelun arvoinen.

Pederså on kylä Kemiönsaaren kunnassa Varsinais-Suomessa. Kylä sijaitsee kunnan itälaidalla meren rannalla, vaikka varsinainen kylän keskus on hieman sisempänä maalla.

Pederså on pinta-alantaan Kemiön suurin kylä. Pedersån asutus noudattelee mereen laskevaa Åmunsbäcken-ojaa. Kylän historiallinen kylätontti on edelleen tiiviisti asuttu. Lisäksi meren rannalla on sekä pysyvää että kesäasutusta. Ojalaakso on viljelty ja laaksoa raajaavat sekä pohjoisesta että etelästä jyrkästi nousevat kalliot. Kylän alue ulottuu laajalle Åmunsbäckenin eteläpuolisille kallio- ja metsäalueille. Ojan suisto on nimeltään Åmunnen. Sen edustalla oleva saari Kräpplan kuuluu Pedersåhon. Kyläalueen länsiosassa on kolme kuivattua suota Åkerkärret, Kvarnkärret ja Trankärret. Länsilaidan korkea Björnbergen kohoaa yli 60 metriin merenpinnasta.

Varhaisin maininta Pedersåsta on vuoden 1566 maakirjassa. Tuolloin kylässä oli kuusi taloa. Isojako toteutettiin kylässä 1783, jolloin taloja oli yhdeksän. Kylässä on sijainnut ennen kansakoulu. Pedersån nuorisoseurantalo Ljungborg valmistui 1932. Kylässä sijaitsevalta Björnbergeniltä louhittiin kokeilumielessä kalsiittia 1990-luvulla.

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. a b Kemiönsaaren rakennettu kulttuuriympäristö Lounaistiedon karttapalvelu. Viitattu 2.8.2019.
  2. Kansalainen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 2.8.2019.
  3. Bergvalla och Ljungborg fick renoveringsbidrag Yle. Viitattu 2.8.2019. (ruotsiksi)
  4. Hannu Seppänen, Timo Ahtola, Jukka Reinikainen, Olli Sarapää: Karbonaattikivitutkimuksia Kemiön saarella 1994-2000 (pdf) (s. 2) Geologian Tutkimuskeskus. Viitattu 2.8.2019.