Kalenteri

Aihe Kalenteri on nykyään laajalti keskusteltu ja analysoitu aihe. Sillä on vuosien ajan ollut merkittävä paikka akateemisissa, poliittisissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Sen merkitys johtuu sen vaikutuksesta ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä eri koulutusalojen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Kalenteri:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tarkastellaan sen vaikutusta eri aloilla, kuten taloustieteessä, teknologiassa, kulttuurissa ja politiikassa. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Kalenteri:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Tämä artikkeli käsittelee almanakkaa. Kalenteri tarkoittaa myös kirjallista albumia.
Asteekkikalenteri.

Kalenteri on menetelmä, jonka avulla jokaiselle päivälle voidaan määritellä päiväys. Yksinkertaisimmassa kalenterissa vuoden jokaiselle päivälle on annettu juokseva numero ykkösestä alkaen. Moni kulttuuri on kuitenkin kehittänyt omat kalenterinsa, joissa päivät nimetään eri periaatteiden mukaan. Kalenterit perustuvat yleensä taivaankappaleiden, etenkin Kuun ja Auringon, liikkeeseen taivaalla.

Erityyppisiä kalentereita

Aurinkokalenteri

Länsimainen gregoriaaninen kalenteri on esimerkki aurinkokalenterista. Se perustuu Auringon kiertoon, ja tärkeitä siinä ovat vuodenajat, jotka pyritään pitämään paikoillaan.

Aurinkokalenterin vuosi jaetaan yleensä kuukausiin, mutta nämä kuukaudet eivät perustu Kuun vaiheisiin vaan usein Auringon kulkuun Eläinradan 12 merkin poikki vuoden aikana.

Saadakseen kalenterivuodet tasattua aurinkovuosien ja vuodenaikojen kanssa aurinkokalentereissa on käytetty erilaisia menetelmiä. Esimerkiksi muinaisilla egyptiläisillä oli kaksitoista 30-päiväistä kuukautta ja vuoden lopussa viisi ylimääräistä päivää. Joissain toisissa aurinkokalentereissa kuukaudet ovat keskenään eri pituisia.

Kuukalenteri

Kuukalenterit perustuvat Kuun vaiheisiin, jolloin uuden vuoden paikka vaihtelee vuodenaikoihin nähden, ja kalenterivuosi on lyhyempi. Esimerkiksi islamilainen kalenteri on tällainen kuukalenteri. Siinä kalenterikuukaudet kiertävät noin 30 vuodessa kaikkien vuodenaikojen ympäri.

Moni kuukalenteri, kuten islamilainen kalenteri edelleen, aloittaa kuukauden uudestakuusta, kun kuu alkaa jälleen näkyä kapeana sirppinä. Jotkin kuukalenterit aloittavat kuukauden täysikuusta.

Kuu-aurinkokalenteri

On olemassa myös yhdistettyjä aurinko- ja kuukalentereita, joissa kuukaudet on määritetty kuun vaiheiden mukaan, mutta aika ajoin vuoteen lisätään ylimääräinen kuukausi, jotta kalenterikuukaudet pysyvät ainakin suunnilleen samana vuodenaikana. Sellaisia ovat esimerkiksi juutalainen ja vanha kiinalainen kalenteri.

Vuoden alkuhetki

Vuosi on aloitettu eri kalentereissa eri hetkestä, joskus kevätpäivän- tai syyspäiväntasauksesta, tai helpommin havaittavista talvipäivän- tai kesäpäivänseisauksesta. Muinaiset egyptiläiset aloittivat vuotensa Siriuksen heliakkisesta noususta ja maorit Seulasten heliakkisesta noususta.

Kuukaudet ja viikot

Monessa kalenterissa vuosi jaetaan 12 kuukauteen, joista jokaisessa on noin 30 päivää, mikä on lähes sama pituus kuin kuunkierrossa.

Useimmissa kalentereissa päivät lisäksi ryhmitellään seitsemän päivän pituisiin viikkoihin. Viikonpäivät taas on usein nimetty viiden planeetan sekä Kuun ja Auringon, tai niihin liitettyjen jumalten mukaan. Joissakin kalentereissa viikonpäivät on vain numeroitu. Monet kalenterit toistuvat viikonpäivien suhteen samanlaisina joka vuosi tai joka toinen vuosi.

Vuorokauden alkuhetki

Eri kalenterit aloittavat kalenterivuorokauden eri hetkestä, jotkin yöllä tai tarkkaan keskiyöllä, toiset auringonlaskun aikaan ja jotkin auringonnousun aikaan.

Karkausvuodet

Kalenterikuukaudessa on aina kokonaislukumäärä päiviä ja kalenterivuodessa kokonaislukumäärä kuukausia. Koska aurinkovuodessa tai kuunkierrossa ei kuitenkaan ole kokonaislukumäärää päiviä, eri kalentereissa ollaan otettu käyttöön erilaisia keinoja tasata päivien määrä vuodessa aurinkovuoden mukaiseksi. Kun kalenterivuosi on erkaantunut tarpeeksi aurinkovuodesta, on karkausvuosi, johon on lisätty yksi tai useampia ylimääräisiä päiviä eli karkauspäiviä. Näin tehdään yleensä noin joka neljäs vuosi.

Kalenterin nollahetki

Jokaisella kalenterilla on oma alkuhetkensä. Se ei juuri koskaan ole se hetki, jolloin kalenteri otettiin käyttöön, vaan jokin oletettu alkuhetki. Esimerkiksi gregoriaanisen kalenterin alkuhetki on 1. tammikuuta vuonna 1. Juutalaisen kalenterin alkuhetki on nykyisen länsimaisen ajanlaskun mukaan 7. syyskuuta vuonna −3760, kiinalaisen kalenterin 15. helmikuuta −2636 ja islamilaisen kalenterin 19. heinäkuuta 622.

Luettelo kalentereista

Katso myös

Lähteet

  • Reingold, Edward M. & Dershowitz, Nachum: Calendrical Calculations. Cambridge University Press, 2018. ISBN 978-1-107-05762-3.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Reingold & Dershowitz 2018, s. 4–10.
  2. ↑ Reingold & Dershowitz 2018, s. 15–19.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot