Nykymaailmassa Mayakalenteri:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Mayakalenteri:n suosio on kasvanut viime vuosina, ja se on saanut suuren vaikutuksen eri alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Mayakalenteri on noussut keskeiseen asemaan ja on herättänyt suurta keskustelua yhteiskunnassa. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida perusteellisesti Mayakalenteri-ilmiötä, tutkia sen eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tämän analyysin avulla pyrimme valaisemaan Mayakalenteri:tä ja tarjoamaan laajan ja objektiivisen näkemyksen, joka voi auttaa ymmärtämään paremmin sen merkitystä ja vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme.
Mayakalenteri on mayojen ennen eurooppalaisten tuloa käyttämä kalenterijärjestelmä. Se koostuu kolmesta eri kalenterista, jotka ovat nimeltään pitkälasku, tzolkin ja haab. Tzolkinia vastaava järjestelmä tunnetaan kaikilta Keski-Amerikan kansoilta, ja useimmille myös 52-vuotinen kalenterikierros on tärkeä. Asteekkien kalenteri on lähes sama kuin mayakalenteri, ja lähinnä päivien ja jaksojen nimitykset poikkeavat.
Pitkälasku on yksinkertaisesti päivälaskuri, jota kasvatetaan yhdellä joka vuorokausi. Laskurin lukumerkintä koostuu viidestä numerosta, jotka ovat välillä 0–19 (paitsi uinal, joka on välillä 0–17). Yksiköt ovat pienimmästä suurimpaan seuraavasti:
Tzolkin- ja haab-päiväykset voi laskea suhteellisen helposti pitkälaskupäiväyksen perusteella.
Pitkälaskun alkuajankohta (päivä 0.0.0.0.0 tai 13.0.0.0.0) on elokuun 11. tai 13. päivä vuonna 3114 eaa. Pitkälaskun täysi kierros koostuu kolmestatoista baktunista, joten sen loppupäiväksi voidaan laskea joulukuun 21. tai 23. päivä vuonna 2012. Joulukuun 21. päivä on myös talvipäivänseisaus. Sen jälkeen alkaa uusi pitkänlaskun kierros.
Pitkälaskun merkintätapa muistuttaa lukujärjestelmien paikkamerkintää. Mayat kuitenkin kiersivät monin tavoin nolla-merkin puuttumisesta johtuvat ongelmat. Vasta vuonna 357 jaa. pystytettiin Uaxactúniin steela numero 18, jossa nolla esiintyy ensimmäisen kerran.
Haab-kalenteri perustuu 365 päivän mittaiseen kierrokseen, joka koostuu kahdeksastatoista 20-päiväisestä "kuukaudesta" ja niiden jälkeisestä viisipäiväisestä wayeb-ajasta.
"Kuukausiin" viitataan nimillä, jotka ovat pop, uo, zip, zotz, tzec, xul, yaxkin, mol, chen, yax, zac, ceh, mac, kankin, muan, pax, kayab ja cumku.
Päiviin viitataan numeroilla, jotka alkavat nollasta ja päättyvät 19:een, joskin osa piti "nollapäivää" edellisen "kuukauden" kahdentenakymmenentenä päivänä.
Tzolkin perustuu kahteen rinnakkaiseen jaksoon, joiden pituudet ovat 13 ja 20 päivää. 13 päivän jaksoon viitataan numeroilla 1–13, ja 20 päivän jaksoon nimillä, jotka ovat järjestyksessä imix, ik, akbal, kan, chicchan, cimi, manik, lamat, muluc, oc, chuen, eb, ben, ix, men, cib, caban, etznab, caunac, ahau.
Tzolkin-jakson ensimmäinen päivä on 1 imix, jota seuraavat päivät ovat 2 ik, 3 akbal, 4 kan jne. Tzolkin-kierros kahden 1 imix -päivän välillä kestää 260 vuorokautta, minkä aikana jokainen numero ehtii yhdistyä jokaiseen nimeen.
Kalenterikierros on haabin ja tzolkinin yhteiskierros, jonka kesto on 52 haab-vuotta. Tänä aikana jokainen mahdollinen haab-päivä ehtii yhdistyä jokaiseen mahdolliseen tzolkin-päivään.
Joissakin New age -kulteissa pitkänlaskun kierroksen päättymistä 2012 pidettiin maailmanlopun ajankohtana. Mayakalenterin mukaan sen jälkeen alkoi kuitenkin uusi pitkänlaskun kierros.
Mayojen ainoa tunnettu viittaus maailmanloppuun löytyy Dresdenin koodeksina tunnetusta käsikirjoituksesta. Se mainitsee myös ajankohdan "5Eb", jolloin vedenpaisumus tuhoaisi maailman. Tutkijoilla ei kuitenkaan ole käsitystä, mihin ajankohtaan tällä viitataan.