Kannelmäen seurakunta
Nykymaailmassa Kannelmäen seurakunta:llä on keskeinen rooli yhteiskunnassa. Sen merkitys kattaa useita näkökohtia sen vaikutuksista talouteen sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Kautta historian Kannelmäen seurakunta on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, ja se on luonut lukemattomia mielipiteitä ja teorioita, jotka pyrkivät ymmärtämään sen todellista merkitystä. Tässä artikkelissa perehdymme Kannelmäen seurakunta:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen eri puolia ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Opimme sen vaikutuksista ihmisten elämään sekä sen rooliin nykymaailman muokkaajana. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki mitä Kannelmäen seurakunta tarjoaa.
| Kannelmäen seurakunta | |
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Kannelmäen kirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta |
| Rovastikunta | Huopalahden rovastikunta |
| Seurakuntayhtymä | Helsingin seurakuntayhtymä |
| Pääkirkko | Kannelmäen kirkko |
| Perustettu | 1966 |
| Jäsenmäärä | 13 255 (2022) |
| – Osuus asukkaista | 44,5 % |
| Kirkollisvero | 1,00 % |
| Kirkkoherra | Virpi Koskinen |
| Kannelmäen seurakunta | |
Kannelmäen evankelisluterilainen seurakunta on yksi Helsingin evankelisluterilaisista seurakunnista ja kuuluu Helsingin seurakuntayhtymään, Huopalahden rovastikuntaan ja Helsingin hiippakuntaan. Seurakunta käsittää Etelä-Kaarelan alueen, ja siihen kuuluvat Kannelmäen lisäksi Hakuninmaa, Maununneva ja Malminkartano.
Kannelmäen seurakuntaan kuului vuoden 2022 lopussa 13 255 jäsentä, mikä on 44,5 % alueen asukkaista. Seurakunnan ikärakenteesta enemmistön muodostavat 40–64-vuotiaat seurakuntalaiset, joiden osuus on 35,5 % jäsenistä.
Historia
Kannelmäen seurakunnan alue kuului vuoteen 1946 asti Helsingin maalaiskuntaan ja Helsingin pitäjän seurakuntaan. Pyhän Laurin kirkko toimi seurakunnan kirkkona aina vuoteen 1953 saakka, minkä jälkeen alue kuului Malmin seurakuntaan. Vuonna 1961 Etelä-Kaarela liitettiin Huopalahden seurakuntaan, ja itsenäinen Kannelmäen seurakunta aloitti toimintansa 1. tammikuuta 1966.
Seurakunnan kirkko
Kannelmäen kirkko vihittiin käyttöön 1. syyskuuta 1968. Se on rakennettu betonista ja kuvaa telttamajaalähde?. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Martti ja Marjatta Jaatinen.
Kirkkoherrat
Seurakunnan ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Veikko Vanha-Perttula. Häntä seurasi vuonna 1981 piispa Martti Simojoen poika Pentti Simojoki, ja 1. toukokuuta 2001 alkaen kirkkoherrana on toiminut Sakari Enrold.
Toiminta
Kannelmäen kirkon lisäksi toimintaa on Malminkartanossa seurakuntakodissa ja Toimintakeskus Jennyssä. Malminkartanoon on jo usean vuoden ajan suunniteltu omaa kirkkoa. Seurakuntakoti on entisen Malminkartanon tilan tilanhoitajan asunto. Seurakunnan alueella toimii myös ruotsinkielinen Lukas församling.
Musiikkityö
Seurakunnassa toimivat kamarikuoro Vox Canora sekä lapsi- ja varhaisnuorisokuoro Kannelkellot. Kuoroja johtaa Kannelmäen seurakunnan kanttori Sirkku Rintamäki. Kannelkellot on esiintynyt muun muassa valtiopäiväjumalanpalveluksessa helmikuussa 2010.
Kirkkoherrat
Kannelmäen seurakunnassa on vuodesta 1966 alkaen palvellut neljä eri kirkkoherraa.
- 1966–1981: Veikko Vanha-Perttula
- 1981–2001: Pentti Simojoki
- 2001–2021: Sakari Enrold
- 2021→: Virpi Koskinen
Lähteet
- Larkio, Mauri & toimituskunta: Kehityksen kärjessä, usein vähän jäljessä. Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat 1906–1980. Helsinki: Helsingin ev.-lut. seurakuntien seurakuntayhtymä, 1980. ISBN 951-99277-5-1.
Viitteet
- ↑ a b Jäsentietojen vuositilasto 2022 Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ kannelmäen seurakunta – Musiikki
- ↑ Täysistunnon pöytäkirja PTK 1a/2010 vp Eduskunta. Viitattu 18.5.2010.
- ↑ Larkio 1980, s. 256
Aiheesta muualla
- Helsingin seurakuntayhtymän verkkosivu
- Kanneltieto 2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||
| |||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||