Kansallissosialistinen rotuoppi
Nykyään Kansallissosialistinen rotuoppi on yleisesti kiinnostava aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ajan myötä Kansallissosialistinen rotuoppi on kehittynyt ja sen vaikutukset ovat tulleet yhä tärkeämmiksi jokapäiväisen elämän eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Kansallissosialistinen rotuoppi:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Sen alkuperästä nykytilanteeseen tutkimme, kuinka Kansallissosialistinen rotuoppi on vaikuttanut ja inspiroinut yksilöitä, yhteisöjä ja kokonaisia yhteiskuntia. Lisäksi käsittelemme Kansallissosialistinen rotuoppi:n tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia sekä mahdollisia ratkaisuja ja lähestymistapoja niiden ratkaisemiseksi. Liity kanssamme tälle Kansallissosialistinen rotuoppi:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!
Kansallissosialistinen rotuoppi oli natsi-Saksassa vuosina 1933–1945 käytössä ollut näennäistieteellinen oppi, joka pohjautui ihmisten rodulliseen luokitteluun ja eugeniikkaan. Kansallissosialististen oppien pohjalla vaikuttivat 1800-luvun rotubiologiset ja kielitieteelliset teoriat ja sosiaalidarvinismi.
Kansallissosialistipuolueen mukaan saksalaiset kuuluivat ylivertaiseen ”arjalaiseen rotuun” joka oli kaikkien muiden yläpuolella oleva herrarotu. Alempiarvoisiin rotuihin kuuluivat juutalaiset, mustat, romanit ja slaavit (varsinkin puolalaiset ja venäläiset, sillä natsit havittelivat heidän asuinalueitaan saksalaisille). ”Arjalaisina” ihanteina pidettiin vaaleita hiuksia, sinisiä silmiä, pituutta ja hyväkuntoista hoikkuutta. Ihanteita otettiin antiikin Kreikan kiviveistoksista ja patsaista. Arjalaisuuden määrittelyyn vaikutti myös poliittinen tarkoituksenmukaisuus, esimerkiksi japanilaiset saivat aseveljeyden myötä ”kunnia-arjalaisten” aseman. Kroaatit, vaikka ovatkin slaaveja, Hitler näki positiivisessa valossa. Kroaattien fasistisen Ustaša-puolueen mukaan kroaatit eivät edes olleet slaaveja vaan goottien jälkeläisiä jotka puhuvat slaavilaista kieltä puhtaan sattuman kautta.
Natsien rotuoppiin liittyi äärimmäinen antisemitismi. Natsien mukaan juutalaiset ja romanit olivat kaikkein alimmassa asemassa, ja heidät luokiteltiin ”elinkelvottomaksi elämäksi” (saks. Lebensunwertes Leben). Samaa termiä käytettiin myös kehitysvammaisista natsipuolueen Aktion T4 -ohjelmassa.lähde?
Kirjallisuutta
- Mattila, Markku: Kansamme parhaaksi: Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Bibliotheca historica 44. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1999. ISBN 951-710-111-2.
- Tamminen, Tapio: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena, 2015. ISBN 978-952-300-127-5.
Lähteet
- Burleigh, Michael: Kolmas valtakunta: Uusi historia. WSOY, 2004. ISBN 951-0-28721-0.
Viitteet
- ↑ Pseudotiede, Burleigh 2004, s. 371.
- ↑ Burleigh 2004, s. 358–361.
- ↑ Weikart, R.: The role of Darwinism in Nazi racial thought. German Studies Review, December 2013, 36. vsk, nro 3, s. 537-556. The Johns Hopkins University Press. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 07.01.2020. en
- ↑ Elizabeth Wiskemann: Hitler's Table Talk 1941–1944.. International Affairs, 1953-10, 29. vsk, nro 4, s. 493–494. doi:10.2307/2606045. ISSN 1468-2346. Artikkelin verkkoversio.