Kansan Sivistystyön Liitto
Tämän päivän artikkelissa käsittelemme aihetta Kansan Sivistystyön Liitto, ongelma, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Kansan Sivistystyön Liitto on aihe, josta on viime aikoina keskusteltu ja kiistelty, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutus elämäämme. Tämän artikkelin aikana tutkimme Kansan Sivistystyön Liitto:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja historiasta sen merkitykseen nykyään. Lisäksi keskustelemme Kansan Sivistystyön Liitto:n ympärillä olevista erilaisista näkökulmista ja mielipiteistä tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Valmistaudu uppoutumaan Kansan Sivistystyön Liitto:n jännittävään maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä numerolla on tarjota!
| Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry | |
|---|---|
| Perustettu | 28.10.1964 |
| Toimiala | kulttuuri- ja opintotoiminta |
| Pääsihteeri, opintojohtaja | Tuula Kumpumäki |
| Puheenjohtaja | Pekka Närhinen |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Kansan Sivistystyön Liitto (KSL) on vapaan sivistystyön järjestö, joka tarjoaa koulutusta yhdessä jäsentensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. KSL perustettiin 28. lokakuuta 1964 kansandemokraattisen liikkeen sivistysjärjestöksi, kun SKDL:n kannattajat erosivat Työväen Sivistysliitosta (TSL). Nykyisin KSL on lähellä Vasemmistoliittoa.
KSL ylläpitää KSL-opintokeskusta, joka on opetusministeriön valvonnan alainen valtakunnallinen aikuisoppilaitos. KSL-opintokeskuksen toiminta perustuu kolmeen pilariin: kulttuuri-, järjestö- ja yhteiskunnalliseen oppimiseen. KSL:n mukaan koulutus pyrkii lisäämään kansalaisaktiivisuutta, kehittämään järjestöosaamista ja edistämään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia. Valtaosa koulutus- ja opintotoiminnasta tapahtuu kansalaisjärjestöissä. Opintosisällöt nousevat kansalaisjärjestöjen ja niiden jäsenten tarpeiden pohjalta. KSL-opintokeskus antaa taloudellista ja pedagogista tukea kurssien ja opintokerhojen toteuttamiseen. Lisäksi se tarjoaa ammatillista lisäkoulutusta sekä kaikille avoimia ja järjestöille suunnattuja koulutuksia.
Alkuvuonna 2006 KSL perusti yhdessä Vasemmistoliiton ja Yrjö Sirolan Säätiön kanssa Vasemmistofoorumi-ajatushautomon.
Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistön kannattajat erosivat vuonna 1986 KSL:stä ja perustivat Demokraattisen Sivistysliiton.
Jäsenjärjestöt
Kansan Sivistystyön Liittoon kuuluu vuonna 2019 17 jäsenjärjestöä. Parhaimmillaan, 1980-luvun alussa, Kansan Sivistystyön Liittoon kuului yli 30 järjestöä. Luetteloissa suluissa liittymisvuosi tai jäsenyysvuodet.
- Eläkeläiset (1966)
- Folkets Bildningsförbund (1994)
- Palvelualojen ammattiliitto (2001)
- Seta (2014)
- Suomen Demokratian Pioneerien Liitto (1965)
- Suomen Elintarviketyöläisten Liitto (1966)
- Suomen Siirtolapuutarhaliitto (2019)
- Suomen Työväen Urheiluliitto (1977)
- Teollisuuden vaikuttajat (2018)
- Tukihenkilötyö Yhdistys ry (2014)
- Tutkijaliitto (1982?)
- Työväen Näyttämöiden Liitto (1978)
- Vasemmistoliitto (1990)
- Vasemmistonuoret (1964)
- Vasemmisto-opiskelijat (2017)
- Yleinen Lehtimiesliitto (1967)
- Yrjö Sirolan Säätiö (1965)
Entiset
- Kunnon Elämä (1975–1996)
- Kansandemokraattiset opiskelijajärjestöt (1977–1981)
- Kansan Radioliitto (1982?-1996)
- Kansan Raittiusliitto (1964–1996)
- Kulttuuridemokraattien Keskusjärjestö (1977–1994)
- Kulttuurityö (1966–2000)
- Kulttuurityön Keskus (1964–1995)
- Kulttuurityöntekijäin Liitto (1982?–1996)
- Kulutustoiminnan Keskusliitto (1966–1992)
- Metallipiiri (2013–2018)
- Parasta Lapsille (1976–2018)
- Pienviljelijäin Osastojen Keskusliitto (1965–1993)
- Puutyöväen Liitto (1969–1973)
- Rakennusliitto (1964–?)
- Sirola-opiston Toveriliitto (1965–1996)
- Sosialistinen opiskelijaliitto (1966–1990)
- Suomen Aikakauslehdentoimittajien Liitto (1979–1991)
- Suomen elokuvakerhojen liitto (1990–1991)
- Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (1964–2014)
- Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto (1973–1988)
- Suomen Kommunistinen Puolue (1964–1992)
- Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto (1978–?)
- Suomen Muurarien Liitto (1964–1971)
- Suomen Nahka-, Jalkine- ja Kumityöväen Liitto (1966–1984)
- Suomen Naisten Demokraattinen Liitto (1964–1990)
- Suomen Työväen Musiikkiliitto (1980–1992)
- Työväen Shakkiliitto (1968–1990)
- Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto (1973-?)
Puheenjohtajat
- Anna-Liisa Tiekso (1964–1969)
- Kuuno Honkonen (1970–1979)
- Erkki Rautee (1979–1985)
- Pekka Pättiniemi (1985–1990)
- Tapani Kaakkuriniemi (1990–?)
- Pekka Närhinen
Vuosina 1986–1995 KSL:lla oli myös erillinen liittovaltuuston puheenjohtaja, joina toimivat Sakari Hänninen (1986–1991) ja Tapani Sihvola (1992–1995).
Lähteet
- ↑ Antero Eerola: Vasemmisto saa oman ajatushautomon (Verstas 22.3.2006)
- ↑ Jäsenjärjestöt KSL. Arkistoitu 19.10.2016. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n toimintakertomukset 1964-2002 (Arkistoitu – Internet Archive) (KSL)
- ↑ Kari Kantasalmi, Liisa Korhonen & Jukka Tainio: Sivistystyön itseymmärrys. Tekstejä järjestöllisestä sivistystyöstä (Arkistoitu – Internet Archive) (KSL 2004), s. 42-43.
Aiheesta muualla
- KSL
- KSL-opintokeskus
- KSL:n historia (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||