Kantatie 64
Nykyisessä ympäristössä, jossa tietoa on niin monipuolista ja runsasta, on olennaista olla tietoinen Kantatie 64:sta, koska tämä aihe/henkilö/päivämäärä on relevantti eri alueilla ja yhteyksissä. Sen vaikutuksesta yhteiskuntaan sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin on olennaista ymmärtää Kantatie 64:n merkitys, jotta voimme ymmärtää maailmaa, jossa elämme. Tässä artikkelissa tutkimme Kantatie 64:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä historiassa, sen vaikutusta nykypäivään ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita. On ratkaisevan tärkeää saada tietoa Kantatie 64:stä, jotta meillä on täydellinen ja päivitetty näkemys yhteiskunnasta ja ympäröivästä maailmasta.
|
||
| Kantatie 64 | ||
|---|---|---|
_of_Finland..20070704.ojp.JPG) Valtateiden 3 ja 19 (vuoteen 1996 saakka kantatie 64) risteys Jalasjärvellä. |
||
| Maa | Suomi | |
| Tieluokka | Kantatie | |
| Alkupiste | Ylistaro | |
| Päätepiste | Jalasjärvi | |
| Muodostettu | 1970-luku | |
| Lakkautettu | 1996 | |
Kantatie 64 oli Ylistarosta Seinäjoen kautta Jalasjärvelle kulkenut kantatie.
1960- ja 1970-luvuilla Ylistarosta Seinäjoelle kulkeva tie uudelleenrakennettiin. Tie sai numeron 702. 1970-luvulla Jalasjärven ja Seinäjoen välille rakennettiin lähes täysin uusi tie. Kun reitti Ylistarosta Seinäjoen kautta Jalasjärvelle valmistui, muutettiin se kantatieksi 64.
Ilmajoen Munakkaan rakennettu tien perustus sortui pahasti, koska alueen maaperän rakennettavuusarviot ja -laskelmat olivat virheellisiä. Tiellä oli lähes metrin painumia. Painumia korjattiin syksyllä 1993. Kantatie 64 lakkautettiin vuonna 1996, kun se numeroitiin kahdeksi valtatieksi. Seinäjoen ja Jalasjärven välinen osuus muutettiin valtatien 19 eteläiseksi osaksi ja Ylistaron ja Seinäjoen välinen osuus puolestaan osaksi valtatietä 18, joka oli juuri perustettu.
Vuodesta 1938 sotien päättymiseen saakka myös Karjalankannaksella oli kantatie 64. Se kulki Suomenlahden rantaa pitkin Viipurista Uudenkirkon Vammelsuun taajamaan.
Lähteet
- ↑ a b c d Grönroos, Matti: Kantatie 64 (ei käytössä) Grönroos, Matti. Viitattu 30.11.2008.
- ↑ Kirja 1 - Länsi-Suomen vesioikeudelle Litorina ry. Viitattu 30.11.2008.
Aiheesta muualla
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
| 