Karl Fredrik Mennander:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Karl Fredrik Mennander on pitkään ollut kiinnostava ja keskustelunaihe niin asiantuntijoiden kuin tavallisten kansalaistenkin keskuudessa. Karl Fredrik Mennander on osoittautunut erittäin tärkeäksi aiheeksi joko populaarikulttuurin merkityksen, talouteen tai ihmisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Karl Fredrik Mennander:een, jotta voimme ymmärtää paremmin sen roolia yhteiskunnassa ja sen vaikutusta elämäämme.
Karl Fredrik Mennander | |
---|---|
Uppsalan arkkipiispa | |
1775–1786
|
|
Edeltäjä | Magnus Beronius |
Seuraaja | Uno von Troil |
Turun piispa | |
1757–1775
|
|
Edeltäjä | Johan Browallius |
Seuraaja | Jakob Haartman |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. heinäkuuta 1712 Tukholma, Ruotsi |
Kuollut | 22. toukokuuta 1786 (73 vuotta) Uppsala, Ruotsi |
|
Karl Fredrik Mennander (19. heinäkuuta 1712 Tukholma – 22. toukokuuta 1786 Uppsala) toimi Turun piispana vuosina 1757–1775. Ennen tätä hän toimi fysiikan professorina Turun Akatemiassa vuosina 1746–1757 ja tämän jälkeen Uppsalan arkkipiispana vuosina 1775–1786. Hän käsitteli väitöskirjoissaan luonnontieteellisiä ja taloudellisia kysymyksiä.
Valtiopäivämiehenä Ruotsin säätyvaltiopäivillä hän oli 1755–1756, 1760–1762, 1765–1766, 1769–1770, 1771–1772, 1778–1779 ja 1786.
Mennanderin vanhemmat olivat Vigalan (saks. Fickel) seurakunnan kirkkoherra (Viro) Anders Mennander ja Margareta Elisabeth Ruuth. Anders Mennander toimi myöhemmin Laihian ja Ilmajoen kirkkoherrana. Suku oli alun perin saksalainen Brücker, jonka Mynämäen kappalaisena toiminut Sigfrid Brücker (kuoli 1585) muutti Mennanderiksi Uudellakirkolla olleen Männäisten talon mukaan.
Karl Mennander sai alkeiskoulutuksensa Vaasassa, josta hän tuli opiskelemaan Turun Akatemiaan vuonna 1728. Hänen pro gradu väitöksensä nimi oli De dieta studiosorum, jossa hän tarkasteli ylioppilaiden juoma- ja syömätapoja. Vuosina 1732–1734 hän opiskeli myös Uppsalan yliopistossa, missä hän tutustui Carl von Linnén työskentelyyn, ja minkä seurauksena hän kiinnostui luonnontieteistä. Hän aloitti luennoimisen Turun akatemiassa vuonna 1736, ja levitti siellä Linnén ajatuksia. Mennander halusi vahvistaa talousopin ja luonnontieteiden opetusta teologiaan, antiikin kirjallisuuteen ja filosofiaan verrattuna. "Nykyään suositaan tieteitä, joista on odotettavissa välitöntä hyötyä valtion hyvinvoinnille", hän sanoi. Turun akatemiaan perustettiinkin taloustieteen professuuri vuonna 1747 ja kemian professuuri 1761. Vuonna 1751 Mennander ohjasi Andreas Malmin väitöksen Ornitho-Theologiae, pars prima et pars posterior. Mennander oli kutsuttu Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi jo 1744. Vuonna 1752 hänestä tuli jumaluusopin tohtori. Hänen palkkapitäjänsä oli ensin Piikkiö, mutta koska pitäjä oli köyhä, sai hän myös silloisen Räntämäen eli Maarian pitäjän palkkapitäjäkseen.
Mennander oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso Turussa 25.8.1741 oli Ulriika Palén, Piikkiön kihlakunnantuomarin tytär, joka kuoli jo vuoden kuluttua 1742. Toinen puoliso Turussa 12.5.1747 oli Johanna Magdalena Hassel, professorin tytär, joka hänkin kuoli jo 19-vuotiaana 5.4.1749. Jälkimmäisestä liitosta syntyi poika Carl Fredrik, joka sittemmin sai aatelisarvon ja otti nimen Fredenheim.
Edeltäjä: Johan Browallius |
Turun piispa 1757–1775 |
Seuraaja: Jakob Haartman |
Edeltäjä: Magnus Beronius |
Uppsalan arkkipiispa 1775–1786 |
Seuraaja: Uno von Troil |
|
|