Kasvinsyöjä
Nykyään Kasvinsyöjä on aihe kaikkien huulilla. Teknologian ja globalisaation myötä Kasvinsyöjä:stä on tullut jatkuva huolenaihe nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella tai ympäristöalalla Kasvinsyöjä on herättänyt keskustelua ja herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin kansalaisten keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Kasvinsyöjä:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta elämäämme. Pohdimme alkuperästään sen mahdollisiin ratkaisuihin, kuinka Kasvinsyöjä vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme ja mitä voimme tehdä asialle.
Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin eläimiin verrattuna kasvinsyöjille on tyypillistä mutkikas ja perinpohjainen ruoansulatus, jotta kasvien sisältämät ravintoaineet tulisivat kunnolla hyödynnetyiksi. Kasvinsyöjät muodostavat tärkeän osan ravintoketjusta, koska ne siirtävät syömiensä kasvien varastoimaa Auringon energiaa eteenpäin niitä saaliina käyttäville petoeläimille.
Kasvinsyöjät voidaan luokitella ruokavalion mukaan ekologisesti muun muassa frugivoreihin (hedelmänsyöjät), folivoreihin (lehtiensyöjät) ja granivoreihin (siementensyöjät). Nämä luokitelmat eivät kuitenkaan aina päde, koska pääasiallisesti hedelmiä tai lehtiä syövät eläimet käyttävät ravinnokseen muitakin kasvin osia, kuten siemeniä ja juuria. Kasvinsyöjien ravintotottumukset vaihtelevat vuodenaikojen mukaan varsinkin lauhkealla ilmastovyöhykkeellä.
Herbivori-selkärankaisten ruoansulatuskanava on kasviravinnon hankalan sulavuuden takia yleensä hyvin pitkä, vaikka poikkeuksiakin löytyy (esimerkiksi isopanda). Nisäkkäillä ruuan huono sulavuus on johtanut useiden monimutkaisten ominaisuuksien, kuten märehtijöiden nelimahaisen ruoansulatuskanavan, kehittymiseen.
Kasvinsyöjätkin voivat olla vaarallisia ihmiselle. Esimerkiksi norsut ja virtahevot tappavat kummatkin noin 500 ihmistä vuodessa.
Kasvinsyöjiä
Nämä eläimet ovat pääasiassa kasvinsyöjiä. Jotkut niistä voivat syödä eläimen osia (esimerkiksi luita) täyttääkseen ravinteiden puutetta. Useimmat pystyvät sulattamaan lihaa, ja jotkut syövät avuttomia eläimiä. Jotkut lampaat ovat syöneet linnunpoikasia.
- Onttosarviset (lehmät, lampaat, vuohet, puhvelit, antiloopit, biisonit, gasellit)
- Hevoset (aasit, hevoset, seeprat)
- Hirvieläimet
- Norsut
- Sarvikuonot
- Virtahevot
- Kirahvit
- Gorillat
- Orangit
- Pandat
- Jyrsijät kuten piikkisiat, majavat, vesisiat ja marsut.
- Kanit
- Jänikset
- Papukaijat
- Kanalinnut
- Eräät peipot
- Eräät kilpikonnat
- Heinäsirkat ja monet muut hyönteiset
- Tuhatjalkaiset
- Etanat
- Perhoset
Lähteet
- ↑ 12 ihmiselle vaarallisinta eläintä Tieteen Kuvalehti. Viitattu 21.3.2019.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kasvinsyöjä Wikimedia Commonsissa
