Kaukasian tataarit

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kaukasian tataarit:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Kaukasian tataarit on monimutkainen käsite, joka kattaa monenlaisia ​​ideoita ja näkökulmia ja jonka vaikutukset tuntuvat yhteiskunnan eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Kaukasian tataarit:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Katsomme myös, kuinka Kaukasian tataarit on kehittynyt ajan myötä ja miten se on muokannut ajattelu- ja toimintatapojamme. Lisäksi tutkimme Kaukasian tataarit:n tulevia vaikutuksia ja kuinka se voi vaikuttaa yhteiskuntaamme tulevina vuosina. Tämä artikkeli tarjoaa yksityiskohtaisen ja kattavan katsauksen Kaukasian tataarit:een ja tarjoaa lukijoille syvemmän ymmärryksen tästä kiehtovasta ja tärkeästä aiheesta.

Kaukasian tataarit on Kaukasiassa asuvista turkkilaisista kansoista aikaisemmin käytetty yhteisnimitys. Nykyään sitä on pidettävä vanhentuneena.

1800–1900-lukujen vaihteessa ilmestyneessä Brockhaus–Jefronin tietosanakirjassa Kaukasian tataareina mainitaan seuraavat kansat:

Azereista käytettiin venäjän kielessä 1930-luvulle saakka nimityksiä Taka-Kaukasian (Azerbaidžanin) turkkilaiset tai tataarit. Suomalaisissa tietosanakirjoissa nämä nimitykset esiintyvät vielä 1960-luvulla.

Kieleltään ja kulttuuriltaan Kaukasian turkkilaiset kansat eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Lähisukukieliä ovat turkkilaisten kielten kiptšakkilaiseen ryhmään kuuluvat karatšai-balkaari ja kumykki. Niistä hieman kauempana on nogai. Azeri kuuluu yhdessä turkin kanssa oguusilaiseen ryhmään.

Kaukasiassa, varsinkin Azerbaidžanissa ja Bakussa, asuu myös sinne myöhemmin muuttaneita Volgan tataareja. He eivät muodosta erillistä etnistä ryhmää.

Lähteet

  1. Tietosanakirja, 9. osa, s. 1293. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1919.
  2. Uusi tietosanakirja, 20. osa, s. 678. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1965.
  3. Otavan suuri ensyklopedia, osa 9, s. 7025. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1981. ISBN 951-1-05957-2.
  4. a b Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom): Tjurko-tatary. Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
  5. Narody Rossii: entsiklopedija, s. 79. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
  6. Uusi tietosanakirja, 2. osa (2. painos), s. 562. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1961.
  7. Otavan iso tietosanakirja, 1. osa (6. painos), s. 943. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1965.
  8. Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 220. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9.
  9. Tatary, s. 154–155, 158–159. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-008724-6.