Kaukasia
Tässä artikkelissa tutkimme Kaukasia:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Kaukasia on alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti aihe, joka on jättänyt merkittävän jäljen yhteiskuntaan. Seuraavilla sivuilla perehdymme Kaukasia:n monimutkaisiin yksityiskohtiin ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tämän uteliaan tutkimuksen avulla toivomme paljastavamme Kaukasia:n tärkeyden ja merkityksen ja tarjoavamme lukijoillemme täydellisemmän ja rikastuttavamman käsityksen tästä jännittävästä aiheesta.
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä. Kaukasia on saanut nimensä Kaukasusvuoristosta.[1] Pohjoisessa alue rajoittuu Manytšin laaksoon ja etelässä Turkkiin ja Iraniin. Alue jakautuu kahteen osaan, Etelä- ja Pohjois-Kaukasiaan. Kaukasiassa virtaavia suuria jokia ovat etelässä Rioni ja Kura, pohjoisessa Kuban ja Terek.
Kaukasian maat ja kansat ovat varsin erilaisia uskonnoiltaan ja kieliltään. Alueella puhutaan yli 40 erilaista kieltä; katso kaukasialaiset kielet.
Alueen valtiot
Etelä-Kaukasia
- Armenia
- Azerbaidžan
- Nahitševan
- Vuoristo-Karabah (julistautunut itsenäiseksi, de facto Armenian hallinnassa, ei tunnustettu)
- Georgia
- Adžaria
- Abhasia (julistautunut itsenäiseksi, de facto Venäjän hallinnassa, itsenäisyys vain neljän YK:n jäsenvaltion tunnustama)
- Etelä-Ossetia (julistautunut itsenäiseksi, de facto Venäjän hallinnassa, vain neljän YK:n jäsenvaltion tunnustama)
Etelä-Kaukasiassa sijaitsevilla valtioilla on ollut yhteistyösopimuksia Euroopan unionin kanssa.[2]
Pohjois-Kaukasia
Pohjois-Kaukasiassa islamin uskonnolla on vahva asema.[3] Pohjois-Kaukasian luonto on vuoristojen alapuolella enimmäkseen tammimetsää, alavuoriston alueella enimmäkseen pyökkimetsää ja korkeammalla vuoristossa on havumetsää.[4]
Historia
Kaukasian historiaan kuuluvia merkittäviä seikkoja:
- arabien ja kazakkien väliset sodat.
- Venäjän keisarikunta laajeni Kaukasiaan 1500-luvulla
- Osmanien valtakunnan vuosina 1894–1896 ja 1915–1916 tekemät armeenien kansanmurhat, joissa joidenkin arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa armeenia tapettiin. Tapaus hiertää edelleen Armenian ja Turkin välejä.
Vuonna 1918 alueelle perustettiin Transkaukasian federaatio, joka kuitenkin nopeasti hajosi jäsenvaltioiden keskinäisten kiistojen vuoksi. Neuvostoliittoon liitettiin 1922 Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, josta vuonna 1936 muodostettiin Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian sosialistiset neuvostotasavallat. Neuvostoliiton hajotessa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi Venäjästä, mutta se liitettiin takaisin Venäjään toisen Tšetšenian sodan jälkeen. Armenia ja Azerbaidžan kiistelevät Vuoristo-Karabahin alueesta, joka on Armenian miehittämä Azerbaidžanin osa, jossa asuu lähinnä armeeneja.
-
-
Kaukasian aluetta Venäjän keisarikunnan aikana, lontoolaisen kartan (Edward Stanford, 1901) esittämänä. -
Neuvostoliiton hallitseman Kaukasian aluejakoa (1957–1991).
.jpg)
Lähteet
- ↑ Kaukasia Prima Tours. Arkistoitu 12.6.2021. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Kolme itäisen kumppanuuden naapurimaata Etelä-kaukasiassa Faktatietoja Euroopan Unionista. Euroopan parlamentti. Viitattu 17.5.2025.
- ↑ Anne Kuorisalo: Venäjän Kaukasiassa leviävät islam, vapaus ja demokratia-Nuoria koettelee köyhyys Suomen kuvalehti. 25.4.2018. Otava media. Viitattu 17.5.2025.
- ↑ Kasvualueena Pohjois-Kaukasus stragendo.ee. 27.11.2020. Stragendo. Viitattu 17.5.2025.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaukasia Wikimedia Commonsissa
- Kaukasian kielikartta (espanjaksi) (proel.org)