Nykyään Kautiolammi on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Sen merkitys kattaa useita alueita populaarikulttuurista tieteeseen. Vuosien varrella Kautiolammi on ollut keskustelun, tutkimuksen ja jopa kiistan kohteena. Sen tärkeys ja merkitys on kuitenkin kiistaton, sillä se vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Kautiolammi:n vaikutusta ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin.
Kautiolammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Hattula |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88) |
Laskuoja | oja Renkajärveen |
Järvinumero | 35.885.1.017 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 122,1 m |
Rantaviiva | 0,647 km |
Pinta-ala | 1,898 ha |
|
Kautiolammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän lähellä sijaitseva lampi.
Lammen pinta-ala on 1,9 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Lampi sijaitsee Renkajärvestä Rengon kautta Tunturivuorelle ja siitä edelleen kaakkoon jatkuvaan harjujakson jäätikköjokimuodostuman välittömässä läheisyydessä. Jääkauden loppuaikojen jäätikön sulaminen on vaikuttanut merkittävästi lammen muodostumiseen . Lampi vaikuttaa olevan kahden rinnakkaisen harjun, Jokiharjun ja sen eteläpuolella sijaitsevan katkonaisen harjujakson, välissä. Harjujen väliin on muodostunut suoalue, jossa lampi sijaitsee. Lammen rantaviivan pituus on 650 metriä ja sen etelärannat nousevat harjun matalille rinteille. Lampi on autio eikä sinne johda tietä. Sen pohjoispuolelta kulkee Myllykylän ja Vuohiniemeen johtava tie.
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Renkajoen yläosan valuma-alue kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 122,1 metriä mpy. Lammen suota on hieman ojitettu ja siinä yhteydessä lampeen on kaivettu oja. Se on samalla sen laskuoja Renkajärven lahteen, joka jää Niinisaaren suojaan.
Vuoden 1956 peruskartassa lampi oli nimetön ja siihen oli kaivettu yksi suora laskuoja. Seuraavassa vuoden 1979 kartassa ympäröivä suo on ojitettu laajemmin.