Kirjoahvenet
Tämä artikkeli käsittelee Kirjoahvenet:n aihetta laajasta ja monipuolisesta näkökulmasta ja tutkii tähän aiheeseen liittyviä eri näkökulmia ja näkökulmia. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Kirjoahvenet:stä sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen ja sen vaikutuksiin eri aloilla. Perusteellisen ja tarkan analyysin avulla tavoitteena on tarjota lukijalle täydellinen yleiskatsaus, jonka avulla he ymmärtävät Kirjoahvenet:n tärkeyden ja laajuuden nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi käsitellään aiheeseen liittyviä mahdollisia haasteita ja mahdollisuuksia sekä suosituksia ja tulevaisuudennäkymiä.
| Kirjoahvenet | |
|---|---|
 Tulisuu (Thorichthys meeki) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Cichliformes |
| Heimo: |
Kirjoahvenet Cichlidae Bonaparte, 1840 |
| Katso myös | |
Kirjoahvenet (Cichlidae) on makeissa vesissä elävien kalojen heimo, josta tunnetaan eri arvioiden mukaan 1 300–2 000 lajia. Ne jaetaan 112–226 sukuun.
Koko ja ulkonäkö
Kirjoahventen koko vaihtelee pari senttiä pitkistä lähes metrisiin. Vartalonmuodoissa on eroja, mutta yleisin vartalonmuoto on pystysuuntaan melko litteä (esimerkkilajina lehtikala).
Levinneisyys
Kirjoahventen luonnolliseen levinneisyysalueeseen kuuluu Afrikka (ainakin 900 lajia), Etelä-Amerikka (291 lajia), Keski-Amerikka ja Länsi-Intia, Lähi-itä sekä Etelä-Intia ja Sri Lanka. Pohjois-Amerkassa elää yksi alkuperäinen laji, teksasinkirjoahven. Eurooppa ja Australia ovat saaneet kirjoahvenkantansa villiintyneistä, muualta tuoduista lajeista.
Käyttäytyminen ja lisääntyminen
Kaikki kirjoahvenet huolehtivat jälkikasvustaan jollakin tavalla. Ne hoitavat ja vartioivat mätiä, ja usein myös pieniä poikasia.
Kirjoahvenet voidaan jakaa alustakutijoihin ja suuhautojiin. Ensin mainitut laskevat mädin puhdistetulle, kiinteälle alustalle kuten kivelle tai kasvin lehdelle, vartioivat sitä ja usein löyhyttelevät hapekasta vettä kehittyville mätimunille. Suuhautojat pitävät mätiä ja tai vastakuoriutuneita poikasia suojassa suussaan. Suuhautojat voidaan edelleen jaotella useampiin luokkiin sen mukaan, missä vaiheessa mätimunat poimitaan suuhun ja mikä on kummankin vanhemman rooli tässä. Tutkijat ovat päätelleet, että suuhautominen on kehittynyt itsenäisenä käyttäytymismuotona monessa evoluution haarassa.
Ravinto
Kirjoahvenissa on kaikkien eri ruokavalioiden edustajia: puhtaita kasvinsyöjiä, raadonsyöjiä ja ahnaita petoja.
Käyttö
Valkoleukatilapiaa (Tilapia mossambica) kasvatetaan ruokakalaksi. Monia muita lajeja pidetään akvaariossa. Tunnetuimpiin akvaarion kirjoahveniin kuuluvat lehtikala, kiekkokalat, tulisuu, riikinkukkokirjoahven ja helmikirjoahven.
Lähteet
- ↑ Family Cichlidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Australian Society for Fish Biology (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Barlow, G.W: How to Observe and Report Mouthbrooding in Cichlid Fishes 2000. The Cichlid Room Companion. Arkistoitu 30.4.2008. Viitattu 1.6.2008.
- ↑ Rhett Butler: Cichlids for your aquarium Mongabay. Viitattu 6.2.2020.
- ↑ Robert Lewis (toim.): Cichlid Encyclopaedia Britannica. Viitattu 6.2.2020.
Aiheesta muualla
- The Tropical Tank
- North East Aquatics (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ciklidistit ry