Koillis-Grönlannin kansallispuisto
Tässä artikkelissa tutkimme Koillis-Grönlannin kansallispuisto:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Koillis-Grönlannin kansallispuisto on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen eri puolilla maailmaa, ja se on herättänyt keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri alueilla. Tämän analyysin avulla tutkimme sen vaikutuksia kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja teknologiaan ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä ja merkitystä nykyään. Samoin analysoimme, miten Koillis-Grönlannin kansallispuisto on kehittynyt ajan myötä, sopeutuen yhteiskunnallisiin muutoksiin ja myötävaikuttaen muutoksiin ja innovaatioihin yhteiskunnan eri osa-alueilla.
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
972 000,0 km2 |
| Asukasluku |
100 () |
| Nimi alkuperäiskielellä |
Kalaallit Nunaanni nuna eqqissisimatitaq |
|---|---|
| Tyyppi |
Kansallispuisto, unincorporated area of Greenland (käännä suomeksi), luonnonpuisto, biosfäärialue |
| Perustettu |
Koillis-Grönlannin kansallispuisto on Grönlannissa sijaitseva maailman suurin kansallispuisto. Puisto on samalla maailman suurin kuivan maan luonnonsuojelualue. Se perustettiin vuonna 1974 ja sen alue laajennettiin nykyiseen kokoonsa 972 000 km² vuonna 1988. Puisto on Grönlannin ainoa ja samalla maailman pohjoisin kansallispuisto, ja se kattaa koko Grönlannin koillisen rannikon, sekä suuren osan saaren sisämaasta.
Maantiede
Puiston rajat ovat melko suorat. Sen eteläpuolella sijaitsee Sermersooqin kunta ja länsipuolella Avannaatan kunta, jonka raja on 45. läntisen pituuspiirin kohdalla. Suurin osa puistosta sijaitsee Grönlannin jääpeitteen päällä, mutta rannikolla ja pohjoisessa on myös jäättömiä alueita.
Historia
Puisto avattiin 22. toukokuuta 1974, ja se käsitti Ittoqqortoormiitin asumattomat alueet. Vuonna 1988 puisto laajeni 272 000 neliökilometrillä ja saavutti nykyisen kokonsa. Tammikuussa 1977 puisto lisättiin kansainvälisten biosfäärialueiden verkostoon. Puiston nykyisten rajojen sisäpuolella sijaitsevat myös käytöstä poistetut Eismitten ja North Icen tutkimusasemat.
Väestö
Puiston alueella sijaitsee tutkimusasemia, joista osa on toiminnassa ympäri vuoden ja osa vain kesäisin tai talvisin. Puiston alueella ei ole vakituista asutusta lukuun ottamatta tutkimusasemilla työskenteleviä tiedemiehiä.
1.jpg)
Eläimistö
Puiston rannikkoseudulla elää arviolta 5 000–15 000 myskihärkää sekä lukuisia jääkarhuja ja mursuja. Muita alueella eläviä nisäkkäitä ovat muiden muassa naali, kärppä, poro, sopuli, ja napajänis. Hirvet katosivat puistosta vuonna 1900 ja sudet vuonna 1934. Alueella tehdään kuitenkin satunnaisia susihavaintoja.
Alueen vesissä elää muun muassa norppa, partahylje, grönlanninhylje, kuplahylje, sarvivalas ja maitovalas.
Alueella lisääntyviä lintulajeja ovat muun muassa amerikanjääkuikka, valkoposkihanhi, lyhytnokkahanhi, haahka, kyhmyhaahka, tunturihaukka, tunturipöllö, pulmussirri, kiiruna ja korppi.
Lähteet
- ↑ The National Park Greenland.com. Viitattu 15.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Greenland in Figures, 2009 Statistics Greenland. Greenland Home Rule Government. 19.7.2011. Viitattu 15.5.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koillis-Grönlannin kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
| ||||||