Komedia
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Komedia:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme aiheen kaikkia olennaisia näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Kriittisesti ja yksityiskohtaisesti analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Komedia on herättänyt erityistä kiinnostusta eri alueilla, ja tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan sen merkitystä ja roolia jokapäiväisessä elämässä. Oletpa sitten Komedia:n asiantuntija tai vain kiinnostunut oppimaan lisää aiheesta, tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja ajantasainen yleiskatsaus Komedia:stä. Valmistaudu uppoutumaan tähän jännittävään aiheeseen ja tutustumaan kaikkiin siitä mitä on tiedettävä!
Komedia on yleensä onnellisesti päättyvä näytelmä, jossa koomiset ainekset vallitsevat. Komedian päätarkoitus nykyaikana on huvittaa katsojaa, mutta alun perin sen tarkoituksena oli parantaa yhteiskuntaa paljastamalla hölmöyksiä ja paheita.
Historia
- Pääartikkeli: Kreikkalainen komedia
Antiikin Kreikassa ja Roomassa komedia oli näytelmäkirjallisuuden alalaji, joka sisälsi Aristoteleen mukaan kehnojen ihmisten naurettavien puolten jäljittelyä. Niissä pilkattiin esimerkiksi valtionjohtajia. Komedioiden esittäminen liittyi Ateenassa Dionysoksen kunniaksi vietettyihin Dionysia- ja Lenaia-juhliin. Niissä pidetyissä näytelmäkilpailuissa esitettiin joka vuosi uusia näytelmiä, joista vain hyvin harvoja on säilynyt - tiedetään vain kirjailijoiden nimiä. Kuuluisia miespuolisia komediakirjailijoita olivat muun muassa kreikkalaiset Aristofanes ja Menandros. Aristofaneen komediassa Akharnalaiset (425 eaa.) kuvataan tilannetta, jossa yksittäinen rauhanmies yrittää kansankokouksessa saada päätöksen rauhanneuvotteluista Ateenan ja Spartan kesken, mutta sotaintoilijat saattavat hänet vaikeuksiin, joista hän selviää vain rauhaa puolustavalla loppupuheellaan.
Renessanssin aikana komediaa kirjoittivat esimerkiksi romanttisiin komedioihin erikoistunut William Shakespeare ja satiirisiin komedioihin erikoistunut Ben Jonson. Heitä seuranneina vuosisatoina komedian uusiksi alalajeiksi kehittyivät tapakomedia, luonnekomedia ja sentimentaalinen komedia.
1900-luvulla komedian alalajeksi syntyivät muun muassa restauraatiokomedia, juonikomedia, puhdas komedia, korkea komedia, matala komedia, pastoraalikomedia ja tilannekomedia.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d komedia / huvinäytelmä Tieteen termipankki. Viitattu 17.3.2022.
- ↑ Cyrus Henry Hoy: comedy Encyclopædia Britannica. Viitattu 17.3.2022.
- ↑ Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 187-189. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-21594-3.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Komedia Wikimedia Commonsissa
