Kommagene

Nykyään Kommagene on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Vuosikymmenten ajan Kommagene on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin aiheena eri aloilla tieteestä ja teknologiasta taiteeseen ja kulttuuriin. Kommagene:n merkitys piilee sen vaikutuksessa ihmisten jokapäiväiseen elämään ja sen kykyyn synnyttää merkittäviä muutoksia maailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme Kommagene:een liittyviä eri näkökulmia, analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja pohdimme sen roolia tulevaisuudessa.

Antiokhos I kättelee Heraklesta.

Kommagene (m.kreik. Kομμαγηνή, lat. Commagene) oli kuningaskunta, joka sijaitsi Eufratin yläjuoksulla. Kommagenen pääkaupunki oli Samosata.

Historia

Kommagene mainitaan jo assyrialaisissa teksteissä Assyrian liittolaisena. Vuonna 708 eaa. Sargon II liitti Kommagen Assyriaan. Hellenistisellä ajalla Kommagene riistäytyi seleukidien hallinnasta vuonna 162 eaa. Kommagenen hellenistisistä hallitsijoista tärkein oli Antiokhos I Theos, joka hallitsi 69–40 eaa. Antiokhos I avusti Pompeiusta tämän sotiessa parthialaisia vastaan. Augustuksen aikana Kommagenestä tuli Rooman vasalli. Vuonna 17 Tiberius syrjäytti Antiokhos III:n, mutta Caligula asetti valtaistuimelle Antiokhos IV:n, joka hallitsi vuoteen 72. Vespasianus syrjäytti hallitsijasuvun viimeisen jäsenen.

Luettelo Kommagenen hallitsijoista

Kommagenen satraapit

  • Samos I, 290–260 eaa.
  • Arsames, 260–228 eaa.
  • Kserkses, 228–201 eaa.
  • Ptolemaios, 201–163 eaa.

Kommagenen kuninkaat