Nykyään Kontortamänty on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri alueilla. Tämä aihe on vuosien ajan saavuttanut merkittävää merkitystä herättäen asiantuntijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostuksen. Kontortamänty:n merkitys on sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen vaikutukseen päätöksentekoon poliittisella, sosiaalisella ja taloudellisella tasolla. Siksi on olennaista ymmärtää perusteellisesti Kontortamänty:een liittyvät näkökohdat, sen vaikutukset sekä sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset. Siksi tässä artikkelissa käsittelemme kattavasti ja objektiivisesti Kontortamänty:een liittyviä eri näkökohtia, jotta voimme tarjota selkeän ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Kontortamänty | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
Luokka: | Havupuut Pinopsida |
Lahko: | Pinales |
Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
Suku: | Männyt Pinus |
Laji: | contorta |
Kaksiosainen nimi | |
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
Kontortamänty (Pinus contorta) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu. Kontortamänty on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sen alkuperäinen levinneisyysalue ulottui Alaskasta Brittiläiseen Kolumbiaan ja sieltä aina Kaliforniaan asti. Se muodostaa yleensä laajoja puhtaita metsiköitä.
Kontortamännyllä on kolme alalajia, joista yhdestä on kaksi muunnosta. Tieteellisen nimen perässä lukee suuripiirteinen elinalue.
Kontortamänty voi olla 30–40 metriä korkea, mutta yleensä paljon pienempi, erityisesti subsp. contorta, kun taas subsp. murrayana voi kasvaa jopa 50 metriä korkeaksi. Puun kaarna on tummanharmaa ja muistuttaa paljon metsäkuusta. Kontortamännyn neulaset ovat pidemmät ja vihreämmät kuin Suomessa yleisellä metsämännyllä. Neulaset ovat parillisia ja usein kiertyneitä, pituudeltaan 3–7 cm. Kävyt ovat samaten 3–7 cm:n pituisia. Osa niistä on serotiinisia, eli ne avautuvat vasta, kun joutuvat korkeisiin lämpötiloihin (metsäpaloon). Subsp. murrayana vapauttaa siemenensä heti, kun ne ovat kypsiä.
Suomessa ensimmäiset kontortamännyt istutettiin vuonna 1910 Mustilan Elimäkeen; silloiset istuttajat tunsivat puun nimellä murraynmänty. Suomessa puu menestyy aina Pohjois-Lapissa asti. Niitä on istutettu noin 10 000 hehtaarin alueelle lähinnä 1970-luvulla. Ruotsissa kontortamäntyä kasvaa 50 kertaa suuremmalla alueella, pääasiassa Sveanmaan luoteisosassa ja Norlannissa.
Nuori kontortamänty kasvaa nopeammin kuin kotoinen metsämänty, kasvu kuitenkin hidastuu huomattavasti puun vanhetessa. Nopea kasvuvauhti mahdollistaa puun käytön puuteollisuuden raaka-aineena, se tuottaa myös 1,5 kertaa enemmän selluloosaa. Kontortamänty ei kuitenkaan ole Suomen luontainen puulaji, joten ympäristö voi olla rankka; mm. lumi ja myrskyt ovat olleet haittana puun kasvulle. Myöskään kontortamännyllä ei ole luontaista vastustuskykyä tietyille hyönteis- tai sienituholaisille. Toisaalta se on resistentti haapaa väli-isäntänään käyttävälle männynversoruosteelle, joka voi ajoittain pahoin vaurioittaa metsämännyn nuorten tainten versoja.
|