Tässä artikkelissa aiomme tutkia aihetta Kroatian kansalliskirjasto, aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Kroatian kansalliskirjasto on monitahoinen aihe, joka on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Kautta historian Kroatian kansalliskirjasto:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiselämän eri osa-alueilla tieteestä kulttuuriin, politiikkaan ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä artikkelissa sukeltamme Kroatian kansalliskirjasto:n eri ulottuvuuksiin ja yritämme valaista sen vaikutuksia ja vaikutuksia nykymaailmaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla yritämme tarjota täydellisen kuvan Kroatian kansalliskirjasto:stä ja sen merkityksestä tänään.
| Kroatian kansallis- ja yliopistokirjasto Zagrebissa | |
|---|---|
| Nacionalna i sveučilišna knjižnica u Zagrebu | |
Kroatian kansalliskirjaston rakennus Zagrebissa. |
|
| Osoite | Ul. Hrvatske bratske zajednice 4, p.p. 550, 10000 Zagreb, Kroatia[1] |
| Sijainti | Zagreb, Kroatia |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 28. toukokuuta 1995 (rakennus avataan yleisölle)[2] |
| Verkkosivut | |
| Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |

Kroatian kansallis- ja yliopistokirjasto Zagrebissa (kroatiaksi Nacionalna i sveučilišna knjižnica u Zagrebu, lyhenne: NSK) on Zagrebissa sijaitseva Kroatian kansalliskirjasto, joka toimii myös Zagrebin yliopiston kirjastona. Sillä on vapaakappaleoikeus Kroatiassa tehtyihin julkaisuihin.[3][4][2]
Kirjaston kokoelmat käsittävät noin 3,7 miljoonaa nimikettä.[5] Kirjastoa johtaa tohtori Ivanka Stričević[6].
Kroatian kansallis- ja yliopistokirjasto kertoo kirjastotoimintansa saaneen alkunsa 1607 perustetun jesuiittojen koulun kirjastona.[2] Aiemmin kirjaston kerrottiin olevan jatkoa jesuiittojen vuonna 1611 perustaman kollegiumille kirjastoineen. Tuohon oppilaitokseen avattiin 1645 oma kirjastotila, josta piti huolta kirjastonhoitaja. Oppilaitos muutetaan vuonna 1669 Zagrebin akatemiaksi (Academia Zagrabiensis)[2]. Kirjasto kokoelmineent siirretään dominikaaliluostarilta vapautuneeseen rakennukseen.
Vuonna 1776, jesuiittojen toiminnan loputtua kolmea vuotta aiemmin, kirjasto siirretään osaksi Kuninkaallista Zagrebin tiedeakatemiaa (Regia Academia Zagrabiensis).[2] Vuonna 1816 annetaan säädös rajoitetusta vapaakappaleoikeudesta,[2] ja kirjaston merkitys alkaa jälleen kasvaa. Vuonna 1837 vapaakappalesäädös laajennetaan koskemaan koko Kroatian ja Slavonian aluetta; kirjasto saa latinalaisen nimen Nationalis Academica Bibliotheca.[2]
Vuonna 1874 perustetaan kuninkaallinen Zagrebin yliopisto ja akateemisesta kirjastosta (Bibliotheca Regiae Academiae Zagrabiensis) tulee osa yliopistoa. Kirjasto nimetään yliopiston kirjastoksi.[2] Vuonna 1913 kirjasto muuttaa ensimmäiseen varsinaisesti kirjastolle varattuun rakennukseen Zagrebissa (21 Marko Marulić Square); kokoelmiin kuuluu tällöin yli 125 000 nidettä. Rakennukseen varatut tilat 500 000 nimikkeelle käyvät kuitenkin ahtaiksi.[2]
Vuonna 1988 uuden kansallis- ja yliopistokirjaston rakennustyöt alkavat. 28. toukokuuta 1995 kansalliskirjaston uudisrakennus avaa ovensa yleisölle.[2]