Kultainen talja (ritarikunta)

Tässä artikkelissa tutkimme Kultainen talja (ritarikunta):n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri yhteyksissä. Kultainen talja (ritarikunta) on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena läpi historian, ja se on kiinnostanut monenlaisia ​​ihmisiä alan asiantuntijoista suureen yleisöön. Vuosien varrella Kultainen talja (ritarikunta) on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muuttuviin todellisuuksiin, ja sillä on keskeinen rooli siinä, miten ymmärrämme ja kohtaamme erilaisia ​​haasteita. Tarkastelemalla Kultainen talja (ritarikunta):tä yksityiskohtaisesti ja kattavasti pyrimme valaisemaan sen vähemmän tutkittuja ulottuvuuksia ja tarjoamaan uusia näkökulmia, jotka rikastavat tästä aiheesta käytävää keskustelua.

Kultaisen taljan ritarikunta (esp. Insigne Orden del Toisón de Oro, saks. Orden vom Goldenen Vlies) on Burgundin herttuan Filip Hyvän perustama espanjalainen ja itävaltalainen ritarikunta. Hän perusti sen 1429. Ritarimerkissä on kultainen oinaan talja. Se lakkautettiin 1919 Itävallassa ja 1931 Espanjassa.

Espanjan kuningas ja pyhä saksalais-roomalainen keisari, Kaarle V, piti itsellään ekslusiivisen oikeuden tuomita ritarikunnan jäseniä näiden mahdollisista rikoksista. Habsburgien vallan päätyttyä Espanjassa vuonna 1700, Itävallassa oleskelvat Habsburgit eivät tunnustaneet Espanjassa Bourbon-suvulle siirtynyttä ritarikunnan suurmestarin titteliä. Tästä lähtien ritarikunta on toiminut sekä Espanjan kuningaskunnassa että Itävallan keisarikunnassa. Kunnianosoitus on rajattu perinteisesti vain katolilaisille.

• ritarikunnan nauha

Lähteet

1. ↑ Facta2001, WSOY 1981, 9. osa, palsta 246
2. ↑ The Order of the Golden Fleece | European knighthood order 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.