Laeken
Nykymaailmassa Laeken:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisille ihmisille eri yhteyksissä. Sen vaikutus ja ulottuvuus vaihtelevat arkielämästä erikoistuneempiin opiskelualueisiin, mikä vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan yleensä. Ilmestymisestään lähtien Laeken on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua, motivoinut asiantuntijoita ja harrastajia syventämään ymmärrystä ja sovelluksia. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Laeken:een, tarjoten kattavan ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, jonka avulla lukijat voivat laajentaa ymmärrystään tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Laeken (holl. Laken) on vanha kunta Belgian pääkaupungin Brysselin pohjoispuolella ja kuuluu Brysselin pääkaupunkialueeseen. Alue liitettiin Brysselin kaupunkiin vuonna 1921. Euroopan unionin huippukokous pidettiin Laekenin linnassa joulukuussa 2001, ja siellä annetussa EU:n Laekenin julistuksessa esitettiin joitain vaatimuksia Unionin kehittämiselle.
Historia
Kaupunginosa (kunta) on pääsääntöisesti tunnettu kuninkaallisista rakennuksistaan, joista tunnetuin on eittämättä Laekenin linna tai siitä harvemmin käytetty nimitys Schoonenbergin linna. Palatsi rakennettiin vuonna 1787 ja se toimi alueen kenraalikuvernöörin Albert Kasimir August Ignaz Pius Franz Xaver zu Sachsen, Herzog von Teschen ja hänen vaimonsa Marie Christine von Habsbourg-Lorrainen residenssinä. Siellä Napoléon allekirjoitti sodanjulistuksen Venäjälle vuonna 1812. Linna oli myös Brabantin herttuoiden residenssinä.
Tämän jälkeen linna toimi Belgian kuninkaallisen perheen asuinlinnana. Sen rakentamista Charles de Waillyn englantilaiseen tyyliin tehtyjen suunnitelmien pohjalta valvoi Louis Montoyer. Linna tuhoutui suuressa tulipalossa vuonna 1890, mutta Alphonse Balat rakensi sen uudelleen. Vuonna 1902 ranskalainen arkkitehti Charles Girault antoi linnalle sen nykyisen ulkonäön.
Linna tuli kuningasperheen asuinlinnaksi heti Leopold I:n tultua belgialaisten kuninkaaksi. Leopold II rakennutti Laekenin tunnetut kasvihuoneet, jotka ovat avoinna yleisölle vain muutamana päivänä vuodessa. Kasvihuoneet suunnitteli arkkitehti Alphonse Balat, joka teki yhteistyötä Victor Hortan kanssa.
Linna-alueen pohjoispuolella sijaitsee uussigoottilaista tyyliä edustava Notre-Damen kirkko, jonka Leopold I rakennutti vaimolleen kuningatar Louise-Marielle. Kirkon arkkitehtina oli Joseph Poelaert, joka suunnitteli myös kuuluisan Brysselin oikeustalon. Kirkon perustassa on krypta, johon Belgian kuninkaallisen perheen jäsenet on haudattu. Kirkon takana on myös hautausmaa, johon on haudattu runsaasti varakkaita ja kuuluisia henkilöitä, ja tämän tähden sitä kutsutaankin usein ”Belgian Père Lachaiseksi”. Sinne sijoitettiin myös alkuperäinen Auguste Rodinin patsas ”Ajattelija”, joka koristi Fernand Khnopffin ja Maria Malibranin hautaa, mutta antiikkikauppias ja keräilijä osti tuon vuonna 1927 valmistetun patsaan, jotta voisi sijoittaa sen koristamaan omaa hautaansa.
Linnan alueen pohjoisosaan on rakennettu kiinalainen paviljonki sekä japanilainen torni. Leopold II tilasi ja teetti kiinalaisen paviljongin. Sen hallit ovat Ludvig XIV:n ja Ludvig XVI:n tyyliset. Ne ovat koristellut kiinalaisin maalausaihein sekä kiinalaisin ja hopeisin esinein. Japanilainen torni on pagoda, ja se oli alun perin pystytetty Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900. Kuningas Leopold II osti sen Brysseliin. Siellä on esillä vanhoja sotilasasusteita, aseita sekä kypäriä.
Linna kotina
Kuningas Baoudouin I asui linnassa koko valtaaikansa eli vuosina 1951–1993. Myös hänen leskensä kuningatar Fabiola asui tämän jälkeen linnassa aina vuoteen 1998 saakka, kunnes hän muutti Stuyvenbergin linnaan. Nykyisin kruununperillinen, Brabantin herttua Filip (belgialaisten kuningas Philippe vuodesta 2013 alkaen) asuu puolisonsa Mathilden ja perheensä kanssa linnan ensimmäisessä kerroksessa olevassa yksityisasunnossa.
Maailmannäyttely 1958
Entisen kunnan alueella sijaitsee myös Heyselin tasanko, jossa pidettiin vuonna 1958 maailmannäyttely. Näyttelyalue käsittää kuningas Baudouinin stadionin, Atomiumin, Brysselin messukeskuksen (Parc des Expositions de Bruxelles) sekä Bruparkin, jossa sijaitsevat myös Pienois-Eurooppa, Kinépolis, Kylä ja Océade. Alueella on myös Brysselin satama, jossa on Constantin Meunierin tekemä Työn muistomerkki.
Aiheesta muualla
- Bryssel-pääkaupunkialue
- Laeken-info (Arkistoitu – Internet Archive)
- Brysselin messualue (Arkistoitu – Internet Archive)
- Atomium, kotisivut
- Brupark (Arkistoitu – Internet Archive)
- Laekenin kasvihuoneet (Arkistoitu – Internet Archive)
- Brysselin satama
- Belgian monarkia