Nykyään Paviljonki on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Sen vaikutus kattaa useita alueita, jokapäiväisestä elämästä teknologiseen ja tieteelliseen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Paviljonki:stä niin tärkeän aiheen nykyään, tutkimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta yhteiskuntaan. Historiallisesta merkityksestään populaarikulttuurin merkitykseen Paviljonki on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee analysoinnin yksityiskohtaisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden nykymaailmassa.
Paviljonki (ranskan sanasta pavillon ’paviljonki, teltta’) tarkoittaa pientä, ilmavaa ja kevytrakenteista rakennusta, kuten huvimajaa, puistomajaa tai tilapäiskäyttöön tarkoitettua näyttelyrakennusta, jolle on tyypillistä, että se pysyy tukematta pystyssä. Nimeämisperusteena oli alun perin se, että rakennuksessa oli telttamainen, terävähuippuinen katto, ja paviljongin alkumuodot pystytettiin kangasteltan tavoin ulkoilmajuhlia varten. Rakenteet kehittyivät pysyvimmiksi ja 1600-luvulla paviljongeiksi nimitettiin kaikenlaisia puistomajoja.
Paviljonki voi olla myös suuremman rakennuksen osa, kuten esimerkiksi barokkiarkkitehtuurin käyttämä kulmapaviljonki.
Paviljonkijärjestelmä tarkoittaa erillistä, itsenäisistä osista muodostuvaa kokonaisuutta, jonka osastot ovat eri rakennuksissa. Tällainen kokonaisuus voi olla esimerkiksi kasarmi, koulu tai sairaala. Tämän järjestelmän mukaan rakennettiin muun muassa entinen Nikkilän mielisairaala Sipoossa (toiminnassa 1914–1999), Pitkäniemen sairaala Nokialla ja nykyinen Vaalijalan kuntoutuslaitos Pieksämäellä.