Nykymaailmassa Lapuanjoki:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Lapuanjoki on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Se on ilmiö, joka on herättänyt keskustelua, pohdintaa ja analysointia useilla tieteenaloilla, mikä on herättänyt sekä innostusta että huolta. Selvittääksemme Lapuanjoki:tä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme, tässä artikkelissa tutkimme sen eri puolia, tutkimme sen alkuperää ja kehitystä sekä analysoimme sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Lapuanjoki Lappo å |
|
---|---|
Lapuanjokea Lapuan keskustassa. |
|
Alkulähde | Sapsalampi, Alavus |
Laskupaikka |
Uusikaarlepyy, Alörsfjärden, Perämeri |
Maat | Suomi |
Pituus | 150 km |
Alkulähteen korkeus | 113 m |
Virtaama | 30,2 m³/s |
Valuma-alue | 4122,05 km² |
Lapuanjoki (ruots. Lappo å) on Lapuanjoen vesistön laskujoki, joka saa alkunsa Alavuden Sapsalammesta ja virtaa aluksi Pahajoki-nimisenä noin 20 kilometrin matkan Alavuden Kirkkojärveen (Alavudenjärvi) , josta joki jatkaa Kuortaneen, Lapuan ja Kauhavan kautta laskien vetensä Uudessakaarlepyyssä Pohjanlahteen. Suupuolta sanotaan Uudenkaarlepyynjoeksi. (ruots. Nykarleby älv)
Lapuanjoki on pituudeltaan noin 150 km ja Pahajoki mukaan laskettuna noin 170 km. Joen valuma-alueen pinta-ala on 4 122 km². Joen latvaosa Sapsalammilla on noin 113 metriä merenpinnan yläpuolella. Lapuanjoki virtaa Kuortaneenjärven läpi.
Lapuanjoen vedenlaatu on latvaosan Pahajoessa hyvä, alemmissa osissa tyydyttävä tai välttävä. Lapuan alapuoliseen osaan vaikuttavat vesirakentaminen, hajakuormitus ja sulfaattimailta tuleva kuormitus. Pääuoman alajuoksulla on paljon peruskuivattuja sulfaattimaita, jotka happamoittavat vesiä erityisesti tulva-aikana. Keski- ja yläjuoksulla vedenlaatua heikentävät maa- ja metsätalouden hajakuormitus, asutuksen jätevedet ja turvetuotanto. Pahajoki ja latvapurot ovat kohtuullisen hyvässä luonnontilassa, vaikka maa- ja metsätalous kuormittavat niitäkin vaihtelevasti.
Lapuanjokeen laskevat vetensä mm. seuraavat joet: Lakajoki, Kaarankajoki, Uitonluoma, Tiistenjoki, Tiisipuro, Kätkänjoki, Nurmonjoki, Kauhavanjoki ja Töysänjoki.Antti Tuuri kuvaa kirjassaan Perhokalastus Pohjanmaalla Lapuanjoen tilaa, ja kirjan kuvaus on aiheuttanut laajaa keskustelua, lehtikirjoittelua ja eduskuntakyselyjä joen pelastamiseksi.
Tampereen Näsijärvi laski noin 4 000 vuotta sitten Lapuanjokea pitkin Pohjanlahteen. Maankohoamisen vuoksi Näsijärvi mursi väylän Kokemäenjokeen, jossa se virtaa nykyään.
|
|
|