Tässä artikkelissa aiomme tutkia Lezgit:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Lezgit on ollut keskeinen kiinnostuksen kohde ja keskustelu eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Vuosien varrella Lezgit on osoittautunut aiheeksi, jolla on suuri merkitys ja vaikutus ihmisten elämään, tarjoten sekä etuja että haasteita koko yhteiskunnalle. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Lezgit on muokannut uskomuksiamme, arvojamme ja tekojamme ja miten sen vaikutus ulottuu modernin elämän eri puolille. Lisäksi tutkimme Lezgit:n eri näkökulmia ja mielipiteitä korostaen tätä aihetta koskevien mielipiteiden monimutkaisuutta ja monimuotoisuutta. Lyhyesti sanottuna tämä artikkeli tarjoaa syvän ja kattavan näkemyksen Lezgit:stä, jossa käsitellään sen merkitystä ja vaikutusta nykytodellisuuteen.
Lezgit Лезгияр Лекьер |
|
---|---|
Valokuvassa Lezgit näyttävät etusormella Tauhidin symbolia vuoden 1930 kapinan aikana neuvostoviranomaisia vastaan. |
|
Väkiluku | 600 000 |
Asuinalueet | Dagestan (Venäjä), Azerbaidžan |
Kielet | lezgi |
Uskonnot | sunnalaisuus, šiialaisuus |
Lezgit (Лезгияр/Лекьер, Lezgijar/Lekjer) ovat kaukasialainen kansa Etelä-Dagestanissa ja Pohjois-Azerbaidžanissa. Lezgit puhuvat lezgin kieltä, joka kuuluu dagestanilaisten kielten lezgiläiseen ryhmään. Lezgit ovat uskonnoltaan pääosin sunnalaisia, mutta heidän joukossaan on myös huomattava šiialaisten vähemmistöryhmä.
Maa | Lezgejä | Tieto vuodelta | Osuus väestöstä | Lähde |
---|---|---|---|---|
Dagestan | 291 148 | 2002 | 11,3 % | |
Muu Venäjä | 120 852 | 2002 | ||
Azerbaidžan | 178 000 | 1999 | ||
Kazakstan | 4 616 | 1999 | ||
Ukraina | 4 349 | 2001 |
Pieniä lezgivähemmistöjä asuu myös Kirgisiassa, Georgiassa, Turkmenistanissa, Turkissa ja Uzbekistanissa.
Lezgit taistelivat urheasti Venäjän valloitusta vastaan yli 50 vuotta 1800-luvulla. Neuvostoliiton hajottua lezgit ovat alkaneet vaatia omaa tasavaltaa muodostettavaksi Dagestanin eteläosaan. Myös täydellisestä itsenäisyydestä haaveillaan.