Nykymaailmassa Lionel Messi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Lionel Messi:stä on tullut keskeinen viitepiste nyky-yhteiskunnassa joko kulttuurin, sosiaalisen, tieteen tai teknologian alalla merkityksellisyytensä vuoksi. Vuosien varrella Lionel Messi on herättänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien uteliaisuutta ja tuottanut valtavan määrän tietoa ja keskustelua tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Lionel Messi:n monia puolia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme maailmanlaajuisen näkemyksen sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.
Lionel Messi Inter Miamin paidassa vuonna 2025.
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Lionel Andrés Messi Cuccittini | ||
| Syntymäaika | 24. kesäkuuta 1987 | ||
| Syntymäpaikka | Rosario, Santa Fe, Argentiina | ||
| Pelipaikka | hyökkääjä | ||
| Pituus | 170 cm[1] | ||
| Lempinimi | ”Leo”,[2] ”Kirppu” (La Pulga)[3] | ||
| Seura | |||
| Seura | Inter Miami | ||
| Pelinumero | 10 | ||
| Junioriseurat | |||
| 1995–2000 | Newell’s Old Boys | ||
| 2001–2004 | Barcelona | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2003–2004 | Barcelona C | 10 | (5) |
| 2004–2005 | Barcelona B | 22 | (6) |
| 2004–2021 | Barcelona | 520 | (474) |
| 2021–2023 | Paris Saint-Germain | 58 | (22) |
| 2023– | Inter Miami | 53 | (50) |
| Maajoukkue | |||
| 2004–2005 | Argentiina U20 | 18 | (14) |
| 2008 | Argentiina U23 | 5 | (2) |
| 2005– | Argentiina | 196 | (115) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 19. lokakuuta 2025.[4]
| |||
| Osa artikkelisarjaa |
| Lionel Messi |
|---|
| Ura • Saavutukset • Maajoukkuemaalit |
| Maxi Biancucchi • Emanuel Biancucchi |
Lionel Andrés ”Leo” Messi Cuccittini (espanjaksi: ⓘ (ohje); s. 24. kesäkuuta 1987 Rosario, Santa Fe) on argentiinalainen jalkapalloilija, jota pidetään laajalti yhtenä kaikkien aikojen parhaista pelaajista. Hyökkääjän pelipaikalla pelaava Messi on Argentiinan maajoukkueen kapteeni sekä maailmanmestari vuodelta 2022. Seurajoukkuetasolla hän edustaa Major League Soccerissa pelaavaa Inter Miamia.
Messi aloitti ammattilaisuransa vuonna 2004 FC Barcelonassa. Hän voitti joukkueessa 34 mestaruutta, mikä on sen ennätys, ja näihin lukeutuu muun muassa kymmenen Espanjan liigamestaruutta ja neljä Mestarien liigan voittoa. Hän teki joukkueessa 672 maalia, mikä tekee hänestä sen parhaan maalintekijän ja yhdelle seuralle historian eniten maaleja tehneen pelaajan. Messi jatkoi vuonna 2021 ranskalaisseura Paris Saint-Germainiin kaksivuotisella sopimuksella ja voitti sen aikana kahdesti Ranskan liigamestaruuden ja kerran Ranskan supercupin. Inter Miamiin hän siirtyi kesällä 2023. Hän on voittanut joukkueessa MLS Cupin, Leagues Cupin ja MLS Supporters’ Shieldin.
Messi debytoi Argentiinan ammattilaismaajoukkueessa vuonna 2005. Hänestä tuli seuraavana vuonna pelatuissa maailmanmestaruuskilpailuissa historian nuorin MM-turnauksessa pelannut argentiinalainen. Hän oli voittamassa vuoden 2008 olympiakultaa. Maajoukkueen kapteeniksi Messi valittiin vuonna 2011. Vuoden 2014 MM-kilpailuissa hän saavutti Argentiinan kanssa hopeaa, ja hänet valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Hänestä tuli Argentiinan kaikkien aikojen paras maalintekijä vuonna 2016. Messi voitti vuonna 2021 ensimmäisen Copa Américan mestaruutensa. Argentiina voitti seuraavana vuonna MM-kultaa ja Messi valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Hän voitti vuonna 2024 toistamiseen Copa Américan.
Messi on voittanut ennätykselliset kahdeksan Kultaista palloa.[huom 1] Lisäksi hänet on valittu Fifan vuoden pelaajaksi vuonna 2009, The Best Fifa Men’s Player -palkinnon voittajaksi kolmesti, Euroopan Kultaisen kengän saajaksi kuudesti ja Uefan Euroopan parhaaksi pelaajaksi kahdesti. Hän on voittanut ennätykselliset 46 joukkuemestaruutta.[huom 2] Kaudella 2011–2012 Messi teki yhden kauden ennätyksen 82 maalia seura- ja maajoukkueessa, ja vuonna 2012 hän teki kalenterivuoden maaliennätyksen 91 maalilla. Messi on Espanjan liigan kaikkien aikojen paras maalintekijä ja syöttäjä. Hänestä tuli marraskuussa 2025 historian ensimmäinen pelaaja, joka on ollut yli 1 300 maalissa mukana joko viimeistelijänä tai syöttäjänä.
Hän on Ronaldon ohella urheiluhistorian ainoa joukkuelajin edustaja, joka on ansainnut urallaan yli miljardi dollaria. Hän oli Forbesin mukaan maailman viidenneksi suurituloisin urheilija vuonna 2025. Time-lehti on valinnut Messin maailman sadan vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon vuosina 2011, 2012 ja 2023. Hän on voittanut vuoden miesurheilijan Laureus-palkinnon vuosina 2020 ja 2023. Hänelle myönnettiin vuonna 2025 Presidentin vapaudenmitali.

Lionel Andrés Messi Cuccittini syntyi 24. kesäkuuta 1987 Jorge Messin ja Celia Cuccittinin kolmantena lapsena Rosarion kaupungissa. Jorge työskenteli osastopäällikkönä Acindarin teräsyhtiössä Villa Constituciónissa, joka sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Messin syntymäkaupungista. Celia taas työskenteli magneetteja valmistavassa tehtaassa.[13][14][15] Lionelilla on kaksi veljeä: Rodrigo Martín (s. 1980) ja Matías Horacio (s. 1982).[16] Molemmat heistä pelasivat jalkapalloa, ja myös Messin serkut ja sedät ovat olleet aktiivisia jalkapalloilijoita.[17] Messillä on myös nuorempi sisko María Sol.[18]
Perhe oli työväenluokkainen. He asuivat suvun omistamalla tontilla sijainneessa talossa, jonka Jorge oli rakentanut.[19] Lionel sai ensimmäisenä syntymäpäivänään tädiltään ja sedältään lahjaksi jalkapallopaidan. Perhe toivoikin hänen pelaavan paikallisen Newell’s Old Boysin joukkueessa. Nelivuotiaana pojalle annettiin punakuvioinen jalkapallo. Hän osallistui eräänä päivänä isänsä ja veljiensä katujalkapallo-otteluun ja yllätti kaikki taidoillaan.[20] Messin lapsuudenidoli oli Argentiinan maajoukkueessa vuosina 1999–2009 pelannut Pablo Aimar.[21]
Messi pääsi kesällä 1992 mukaan pelaamaan paikallisen Grandolin seuran otteluun. Joukkueelta puuttui pelaaja, ja Messi otettiin varauksin korvaamaan tätä. Vaikka Messi oli ottelussa pelanneista pienin ja nuorin, hän pelasi parhaiten.[22]
Messi liittyi maaliskuussa 1994 Newell’s Old Boysin joukkueeseen. Seurassa pelasivat myös hänen veljensä, ja myös isä oli pelannut siinä aiemmin.[23] Messi teki keskimäärin sata maalia kaudessa sarjapelit, turnaukset ja ystävyysottelut mukaan luettuina.[24]
Messi vietiin tammikuussa 1997 lääkäriin, koska hän oli vain 127 senttimetrin pituinen.[25] Hän ei saanut tarpeeksi kasvuhormonia, ja vastaavaa kasvuhormonivajausta sairastaa noin yksi 20 miljoonasta ihmisestä. Hoito aloitettiin välittömästi,[26] ja Messi sai päivittäin hormoniruiskeen jalkaansa.[27] Hän pelasi Newell’s Old Boysissa vuosina 1994–2000 yhteensä 176 ottelua ja teki niissä 234 maalia.[28]

Messi tunnettiin 13-vuotiaana laajalti jalkapallopiireissä. Hänestä kirjoitettiin lehtien etusivuilla ja keskusteltiin juonioriliigojen keskuudessa.[29] Barcelona kutsui Messin testileirille Espanjaan, missä hän teki nopeasti vaikutuksen seuran tekniseen johtajaan Carles Rexachiin.[30] Messin hormonihoitoa oli rahoitettu ensin vakuutusten kautta, mutta se muotoutui ongelmaksi Argentiinan talouslaantuman aikoihin. Myöhemmin hoitorahoitusta hankittiin Newell’s Old Boysilta.[31] Rexach suostui sopimuksen laatimisen lisäksi maksamaan Messin hormonihoidon kustannukset.[30] Fyysisen kasvun lisäksi kasvuhormoni paransi erityisesti Messin nuoruudessa todettuja reisilihasvaivoja.[32]
Messi liittyi Barcelonan junioriakatemiaan loppuvuodesta 2000. Rexach päätti ottaa Messin joukkueeseen, vaikka hän ei vastannut fyysisiltä ominaisuuksiltaan joukkueen tasoa.[33] Messille myönnettiin 6. maaliskuuta 2001 määräaikainen pelaajalisenssi, ja hän pelasi seuraavana päivänä ensimmäisen ottelunsa ja teki maalin. Koska Messi oli ulkomaalainen, hän ei voinut pelata junioreiden A-joukkueissa, vaan B-joukkueissa piirisarjaotteluita. Hän loukkaantui huhtikuussa ja pelasi kesäkuussa,[34] mutta loukkaantui uudelleen viikon päästä. Samoihin aikoihin Messin kasvuhormonihoitoa päätettiin vähentää asteittain, kunnes se lopetettiin kokonaan. Hänen pituutensa oli tarkoitus normalisoitua henkilökohtaisen harjoitusohjelman ja tiukan ruokavalion myötä. Hän pelasi ensimmäisellä kaudellaan loukkaantumisten vuoksi vain kahdessa virallisessa ottelussa ja yhdessä ystävyysottelussa. Messin perheestä osa palasi takaisin Argentiinaan tutumman elämäntavan perässä, ja Messi jäi Barcelonaan isänsä kanssa. Messi allekirjoitti muutaman vuoden sisällä yhteensä kuusi pelaajasopimusta Barcelonan kanssa.[35]
Messi sai helmikuussa 2002 luvan pelata nuorten mestaruussarjassa. Hän teki hattutempun Esplugues de Llobregatia vastaan pelatussa ottelussa, joka päätyi Barcelonan hyväksi 14–1. Maaliskuussa hän voitti ensimmäisen mestaruutensa Barcelonassa. Toukokuussa hän voitti myös arvostetun Maestrelli-turnauksen.[35] Seuraavalla kaudellaan Messi pelasi A-junioreissa ja teki 36 maalia pelaamissaan 30 sarjaottelussa. Hän voitti kaksi mestaruutta, Liga de División de Honorin ja Copa Catalunayan. Hän teki kolme hattutemppua ja yhdessä ottelussa neljä maalia. Messi oli joukkueen pienikokoisin pelaaja, pituudeltaan 162 senttimetriä ja painoltaan 55 kilogrammaa.[36]

Messi debytoi ammattilaistasolla marraskuussa 2003 Portoa vastaan Barcelonan historian kolmanneksi nuorimpana pelaajana. Barcelona oli joutunut peluuttamaan juniorijoukkuetta vakiokokoonpanon vajauksen vuoksi. Messi palasi ottelun jälkeen edustamaan Barcelonan muita joukkueita, kuten kakkossarjan B-joukkuetta, kunnes hän helmikuussa 2004 solmi edustusjoukkueen kanssa ensimmäisen sopimuksensa.[37]
Messi aloitti ammattilaisen sarjakauden 2005–2006 vain satunnaisilla otteluilla, koska hän ei ollut Euroopan unionin kansalainen.[38] Muun muassa Espanjan jalkapalloliiton ja LFP:n kiistojen jälkeen Messi päätyi hakemaan Argentiinan ja Espanjan kaksoiskansalaisuutta. Sen myötä hän sai pelata lopulta Barcelonassa espanjalaisstatuksella.[39] Barcelona voitti Mestarien liigan, mutta Messi ei ollut mukana loukkaantumisen vuoksi.[40][41] Hän ehti pelata kauden aikana kaikissa kilpailuissa 25 ottelua, joissa hän teki kahdeksan maalia.[4]
Barcelona sijoittui kaudella 2006–2007 seurajoukkueiden MM-kilpailuissa ja Espanjan-liigassa toiseksi.[42][43] Messi viimeisteli liigassa 14 maalia 26 ottelussa.[4] Hän teki hattutempun Real Madridia vastaan ensimmäisenä Barcelona-pelaajana kahteen vuosikymmeneen.[44] Barcelona jäi seuraavalla liigakaudella kolmanneksi,[45] ja Messi viimeisteli kymmenen maalia 28 ottelussa. Mestarien liigassa hän teki jälleen kuusi maalia, mikä oli toiseksi eniten Cristiano Ronaldon jälkeen.[4][46] Hän loukkaantui kauden aikana kahdesti siten, että toipuminen vaati noin kuukauden tauon.[47][4] Barcelona voitti myös Copa del Reyn kukistaen finaalissa Athletic Bilbaon 4–1.[48]

Barcelonasta tuli kaudella 2008–2009 ensimmäinen espanjalaisjoukkue, joka saavutti kolmoismestaruuden, eli se voitti Espanjan-liigan, Copa del Reyn ja Mestarien liigan.[49] Messi teki liigassa 23 maalia ja sijoittui maalipörssissä neljänneksi.[50] Hän oli Mestarien liigan paras maalintekijä yhdeksällä maalillaan.[51] Messi teki Copa del Reyssä kuusi maalia,[52] joista yhden loppuottelussa Athletic Clubia vastaan.[53]
Barcelona voitti kaudella 2009–2010 Espanjan mestaruuden toisen kerran peräkkäin,[54] ja Messi voitti maalipörssin 34 osumallaan.[55] Hänestä tuli myös Barcelonan historian nuorin yli sata liigamaalia tehnyt pelaaja.[56] Barcelona voitti joulukuussa 2009 seurajoukkueiden MM-kultaa päihittämällä Estudiantesin.[57] Messi voitti turnauksen parhaalle pelaajalle myönnettävän Kultaisen pallon ensimmäistä kertaa urallaan.[58] Hän sai lisäksi uransa ensimmäisen maailman parhaalle pelaajalle myönnettävän Kultaisen pallon. Hän oli palkinnon historian nuorin voittaja ja ensimmäinen argentiinalainen.[59][60] Hän voitti uransa ensimmäisen Euroopan Kultaisen kengän.[61]
Kauden 2010–2011 alussa Barcelona voitti Espanjan supercupin kukistettuaan Sevillan.[62] Messille voitti tammikuussa 2011 toisen Kultaisen pallonsa.[63] Barcelona voitti liigamestaruuden kolmannen kerran perättäin,[64] ja Messi oli maalipörssin toinen 31 maalillaan.[65] Mestarien liigassa Messi voitti maalintekijätilaston 12 maalillaan,[66][67] ja Barcelona päihitti loppuottelussa Manchester Unitedin 3–1.[68]
Barcelona sijoittui liigakaudella 2011–2012 toiseksi,[69] ja Messi teki historialliset 50 maalia,[70] mikä toi hänelle uransa toisen Kultaisen kengän palkinnon.[61] Barcelona voitti joulukuussa 2011 seurajoukkueiden MM-kultaa,[71] ja Messi valittiin toistamiseen turnauksen parhaaksi pelaajaksi.[58] Hänestä tuli kaudella Barcelonan historian virallisten otteluiden paras maalintekijä.[72] Hän pelasi Mestarien liigassa 11 ottelua ja voitti maalipörssin 14 maalillaan.[73] Messi viimeisteli kauden aikana seurajoukkueessa ennätykselliset 73 maalia ja yhteensä 82 maalia, kun mukaan lasketaan myös maajoukkuepelit.[74][75][76] Hän voitti myös kolmannen perättäisen Kultaisen pallonsa ensimmäisen tavoin historian nuorimpana.[77][78]

Messi nousi joulukuussa 2012 Barcelonan historian parhaaksi maalintekijäksi Espanjan-liigassa.[79] Hän voitti tammikuussa 2013 ennätyksellisen neljännen Kultaisen pallonsa.[80] Messi teki seura- ja maajoukkueessa yhteensä 91 maalia vuonna 2012, ohittaen Gerd Müllerin aiemman 85 maalin ennätyksen.[81] Messi allekirjoitti helmikuussa 2013 Barcelonan kanssa jatkosopimuksen, joka oli voimassa kesäkuuhun 2018 asti.[82]
Barcelona voitti liigamestaruuden 2012–2013 täyden satan pisteen potilla.[83] Messi teki turnauksessa 46 maalia, minkä myötä hän voitti maalipörssin ja ennätyksellisen kolmannen Euroopan Kultaisen kenkänsä.[84][85] Hänestä tuli ensimmäinen pelaaja, joka teki peräkkäin jokaista 19 liigajoukkuetta vastaan maalin.[86] Hänestä tuli myös liigahistorian nuorin 200 maalia tehnyt pelaaja.[87] Mestarien liigassa Barcelona eteni välieriin, joissa se putosi Bayern Münchenille.[88] Messi pelasi turnauksessa 11 ottelua ja teki kahdeksan maalia.[89]
Barcelona aloitti kauden 2013–2014 supercupin mestaruudella.[90] Joukkue sijoittui liigakaudella toiseksi ja Messi maalipörssissä niin ikään toiseksi 28 maalillaan.[91][92] Hän kärsi kesken kauden loukkaantumisista, minkä vuoksi hän jäi pois useista otteluista.[4] Mestarien liigassa Messi pelasi seitsemän ottelua ja teki kahdeksan maalia.[93] Hän solmi toukokuussa 2014 Barcelonan kanssa jälleen jatkosopimuksen, jonka oli tarkoitus kestää vuoteen 2019 asti. Messin vuosipalkka nousi 20 miljoonaan euroon, mikä teki hänestä maailman suuripalkkaisimman jalkapalloilijan.[94]

Barcelonan uudeksi valmentajaksi kaudelle 2014–2015 tuli Luis Enrique kahden kauden sopimuksella.[95][96] Joukkueessa pelasi Messin lisäksi jo Neymar, ja kaksikko sai täydennystä Luis Suárezista, minkä seurauksena hyökkäyskolmikko sai heidän etukirjaintensa mukaisesti lempinimen ”MSN”.[97][98] Barcelona voitti kaudella toisen kolmoismestaruutensa.[99] Messi teki 43 liigamaalia ja oli kauden toiseksi paras maalintekijä.[100] Hän oli kymmenellä osumallaan Mestarien liigan paras maalintekijä jaetulla Cristiano Ronaldon ja Neymarin kanssa.[101]
Kaudella 2014–2015 Messi nousi 252. maalillaan Espanjan liigahistorian parhaaksi maalintekijäksi[102] ja parhaaksi maalisyöttäjäksi. Hänestä tuli myös nuorin 300 liigaottelua Barcelonassa pelannut pelaaja.[103][104] Barcelonan ja Real Madridin välisessä El Clásicossa hänestä tuli eniten maalisyöttöjä antanut pelaaja otteluiden historiassa.[105] Messi teki Neymarin ja Suárezin kanssa kaudella yhteensä 122 maalia.[106]
Barcelona voitti liigan myös kaudella 2015–2016.[107] Messi teki kaudella 26 maalia ja sijoittui maalipörssin kolmanneksi.[108] Hän teki kaudella uransa 300. liigamaalin ja kaikkiaan 500. maalin,[109][110] minkä lisäksi hän voitti ennätyksellisen viidennen Kultaisen pallonsa.[111] Barcelona voitti kaudella jälleen Copa del Reyn 2–0 Sevillaa vastaan.[112] Messi rikkoi Neymarin ja Suárezin kanssa edellisen kauden maalituloksensa tehtyään yhteensä 131 maalia.[106]
Barcelona sijoittui liigakaudella 2016–2017 toiseksi,[113] mutta Messi teki 37 maalia ja voitti maalipörssin ylivoimaisesti.[114] Barcelona voitti jälleen Copa del Reyn 3–1 Alavésia vastaan, ja Messi teki ottelussa yhden maalin ja syötti toisen.[115] Lisäksi Barcelona voitti supercupin, ja Messi sai uransa neljännen Euroopan Kultaisen kengän.[116][117][4]

Barcelona ilmoitti marraskuussa 2017 jatkaneensa sopimustaan Messin kanssa kauden 2020–2021 loppuun asti.[118] Joukkue voitti liigakauden 2017–2018 vain yhdellä tappiolla.[119] Messi teki 34 maalia, voitti maalipörssin ja sai täyteen 350 liigamaalia.[120][121] Hän voitti myös viidennen Euroopan Kultaisen kenkänsä, millä hän ohitti neljä palkintoa saaneen Cristiano Ronaldon.[122] Barcelona voitti huhtikuussa 2018 Copa del Reyn 5–0 Sevillaa vastaan, ja Messi teki maalin.[123] Hän teki Mestarien liigassa kymmenessä ottelussa kuusi maalia.[124]
Messi nimitettiin Barcelonan kapteeniksi kaudelle 2018–2019, kun Andrés Iniesta lähti joukkueesta.[125] Joukkue voitti ylivoimaisen liigamestaruuden.[126] Messi oli niin ikään selvästi paras maalintekijä 36 maalillaan.[127] Hän voitti kolmannen peräkkäisen ja kaikkiaan kuudennen Kultaisen kenkänsä.[128] Mestarien liigassa Barcelona ylsi välieriin ja Messi oli paras maalintekijä 12 maalillaan.[129][130] Messi teki Mestarien liigassa 600. Barcelona-maalinsa, jota Sports Illustrated -lehti piti yhtenä kauden hienoimmista maaleista.[131]
Messi oli jälleen kauden paras maalintekijä liigakaudella 2019–2020, kun hän teki 25 maalia,[132] ja Barcelona sijoittui toiseksi.[133] Mestarien liigassa Barcelona putosi neljännesvälierässä 2–8 Bayern Münchenia vastaan.[134] Messi pelasi turnauksessa kahdeksan ottelua ja teki kolme maalia.[135] Hän voitti vuoden 2019 päätteeksi kuudennen Kultaisen pallonsa ja nousi viisi palkintoa saaneen Ronaldon edelle.[136][137]
Messi ilmoitti elokuussa 2020 haluvansa jättää Barcelonan välittömästi joukkueen sisäisten jännitteiden vuoksi.[138][139] Hän kertoi, ettei enää osallistu seuran toimintaan ja halusi käyttää sopimuksen purkumahdollisuuden.[140] Syyskuussa hän ilmoitti kuitenkin jatkavansa joukkueessa yhden kauden, sillä Barcelona piti kiinni Messin 700 miljoonan euron ulosottohinnasta. Messi olisi voinut haastaa Barcelonan oikeuteen, mitä hän ei kuitenkaan tehnyt.[141]
Messi teki joulukuussa 2020 Barcelona-uransa 644. maalin, josta tuli maailmanennätys yhdessä seurassa.[142] Hän oli viimeisellä Barcelona-kaudellaan 2020–2021 jälleen liigan paras maalintekijä 30 osumallaan,[143] ja Barcelona sijoittui toisen kerran peräkkäin toiseksi.[144] Mestarien liigassa hän pelasi kuusi ottelua ja teki viisi maalia.[145]

Messi solmi 11. elokuuta 2021 sopimuksen ranskalaisen Paris Saint-Germainin kanssa. Kausipalkaksi ilmoitettiin 30 miljoonaa euroa nettona.[146] Sopimus oli kaksivuotinen ja sisälsi option kolmannesta vuodesta.[147] Messin pelinumeroksi tuli 30,[148] koska hänen aiempi numeronsa 10 oli käytössä Neymarilla.[149] Messi pelasi ensimmäisen ottelunsa Ranskan liigassa Stade de Reimsiä vastaan 29. elokuuta, kun hänet vaihdettiin Neymarin tilalle kentälle 66. peliminuutilla.[150] Hänet voitti vuonna 2021 seitsemännen Kultaisen pallonsa.[151]
Messi voitti debyyttikaudellaan Ranskan-mestaruuden.[152] Hän pelasi kaudella 26 liigaottelua, joissa hän teki kuusi maalia.[153] Liigamestaruuden ja vuoden 2022 maailmanmestaruuden myötä Messi voitti vuonna 2023 kahdeksannen Kultaisen pallonsa.[154] Seuraavalla PSG-kaudellaan hän voitti jälleen liigamestaruuden.[155] Messi pelasi kaudella 32 ottelua ja teki 16 maalia.[156] Hän voitti heinäkuussa 2022 Ranskan supercupin ja teki siinä yhden maalin.[157]

Yhdysvaltain Major League Soccer -liigassa pelaava Inter Miami ilmoitti heinäkuussa 2023 tehneensä sopimuksen Messin kanssa.[158] Sopimuksen arvo oli noin 150 miljoonaa dollaria ja sisälsi muun muassa 50–60 miljoonan dollarin vuosipalkan.[159] Messi teki debyyttinsä seurassa Leagues Cupin ottelussa Cruz Azulia vastaan, jossa hän teki ottelun voittomaalin lisäajalla vapaapotkusta.[160] Inter Miami voitti lopulta Leagues Cupin ja ensimmäisen mestaruutensa sen jälkeen, kun seura liittyi liigaan vuonna 2020. Messi voitti kymmenellä osumallaan turnauksen maalipörssin, ja hänet valittiin sen parhaaksi pelaajaksi.[161]
Messi rikkoi toukokuussa 2024 pelatussa MLS-ottelussa kaksi ennätystä: hän antoi viisi maalisyöttöä yhdessä ottelussa ja osallistui kuuteen maaliin joko tekemällä tai syöttämällä niitä.[162] Inter Miami voitti lokakuun alussa historiansa ensimmäisen MLS Supporters’ Shieldin.[163] Messi teki myöhemmin samassa kuussa hattutempun liigaottelussa New England Revolutionia vastaan ja nousi 33 osumallaan Inter Miamin kaikkien aikojen parhaaksi maalintekijäksi.[164] Hän pelasi liigan runkosarjassa 19 ottelua ja teki 20 maalia.[165]
Messi sai heinäkuussa 2025 nimiinsä MLS-historiaa, kun hän teki kaksi maalia viidessä peräkkäisessä ottelussa.[166] Hänestä tuli myöhemmin syyskuussa ensimmäinen pelaaja liigan historiassa, joka oli saanut vähintään 35 tehopistettä kahtena peräkkäisenä kautena.[167] Messi teki 29 maalia MLS-runkosarjan kaudella 2025,[168] ja hän voitti maalipörssin ensimmäisenä Inter Miamin pelaajana.[169] Messi solmi lokakuussa Inter Miamin kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen.[170]
Messi voitti Inter Miamin kanssa kauden 2025 MLS Cupin, joka oli seuran historian ensimmäinen. Messi syötti kaksi maalia loppuottelussa Vancouver Whitecapsia vastaan, ja hänet valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi.[171]

Messille tarjottiin paikkaa myös Espanjan maajoukkueessa, mutta hän valitsi Argentiinan.[172] Hän debytoi Argentiinan alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa 29. kesäkuuta 2004 ystävyysottelussa Paraguayta vastaan ja oli mukana voittamassa ikäluokkansa MM-kilpailuja 2005.[173][174][175] Hän voitti sekä maalikuninkuuden kuudella maalillaan että parhaan pelaajan palkinnon.[176]
Messi debytoi Argentiinan miesten maajoukkueessa 17. elokuuta 2005 ystävyysottelussa Unkaria vastaan.[177] Hän teki maaliskuussa 2006 ensimmäisen maalinsa joukkueessa Kroatiaa vastaan pelatussa ystävyysottelussa. Samana vuonna hän pelasi ensimmäisen ottelunsa MM-kilpailuissa Serbia ja Montenegroa vastaan, ja hän teki ottelussa maalin sekä antoi maalisyötön.[178] Messistä tuli nuorin MM-kilpailuissa pelannut argentiinalainen.[179] Hän oli mukana voittamassa olympiakultaa Pekingissä 2008, ja Ángel Di María teki olympiakullan ratkaisseen maalin osittain Messin syötöstä.[180] Kyseessä oli Argentiinan ensimmäinen arvokisamestaruus Copa Américan 1993 jälkeen.[181]
Messi teki Etelä-Afrikassa pelattujen MM-kilpailujen 2010 karsinnoissa maalin Venezuelaa vastaan.[182] Hän toimi ensimmäistä kertaa maajoukkueensa kapteenina lohko-ottelussa Kreikkaa vastaan, ja hänestä tuli Argentiinan MM-historian nuorin kapteeni.[183] Argentiina eteni puolivälieriin, jossa se häivisi Saksalle 4–0.[184] Messistä tuli Argentiinan maajoukkueen vakituinen kapteeni vuonna 2011.[178] Hän teki helmikuussa 2012 maajoukkueuransa ensimmäisen hattutempun Argentiinan 3–1-voittoon päättyneessä ystävyysottelussa Sveitsiä vastaan.[185] Messi nousi kesällä 2013 Diego Maradonan maajoukkuemaalien ohi 35 maaliin johtaneella hattutempulla Guatemalaa vastaan. Edelle jäi 56 maalillaan Gabriel Batistuta.[186]
Argentiina hävisi MM-kilpailujen 2014 loppuottelussa Saksalle.[187] Messi teki turnauksessa neljä maalia ja syötti yhden.[188][189] Hänet palkittiin turnauksen parhaana pelaajana.[190] Argentiina sijoittui toiseksi Copa Américassa 2015 hävittyään finaalin Chileä vastaan.[191] Messi teki 4–1 päättyneessä rangaistuspotkukilpailussa Argentiinan ainoan maalin.[192] Argentiina kohtasi Chilen myös Copa Américan 2016 finaalissa, ja Chile voitti rangaistuspotkukilpailun lukemin 4–2.[193] Ottelun jälkeen Messi ilmoitti lopettavansa uransa maajoukkueessa.[194] Messi oli tuolloin Argentiinan maajoukkueen paras maalintekijä, ja hän oli tehnyt 55 maalia 113 maaottelussa. Hän oli myös antanut yli 30 maalisyöttöä.[195] Hän sanoi runsas kuukausi myöhemmin pyörtäneensä päätöksensä ja jatkavansa edelleen maajoukkueuraansa.[196]
Messi vei Argentiinan MM-kilpailuihin 2018 tehtyään karsinnoissa hattutempun Ecuadoria vastaan.[197] MM-kilpailuissa hän pelasi Argentiinan kaikki neljä ottelua ja teki maalin lohkopelissä Nigeriaa vastaan.[4][198] Argentiina voitti vuoden 2021 Copa Américan. Messi teki turnauksessa seitsemän maalia, joista yhden loppuottelussa Brasiliaa vastaan.[4]

Messi voitti vuotta myöhemmin uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden Qatarin MM-kilpailuissa.[199] Hän viimeisteli turnauksessa seitsemän maalia, joista kaksi finaalissa Ranskaa vastaan.[200] Hänet valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi,[201] ja hänestä tuli Argentiinan maajoukkueen historian paras maalintekijä MM-kilpailuissa.[202] Messi ilmoitti ottelun jäävän maajoukkeuransa viimeiseksi.[203] Hän pyörsi kuitenkin jälleen päätöksensä, tällä kertaa maailmanmestaruuden vuoksi.[204]
Argentiina voitti myös vuoden 2024 Copa Américan, jonka loppuottelussa se kukisti Kolumbian. Messi jätti finaalin kesken toisella puoliajalla loukkaantumisen takia.[205][206] Messi teki ja syötti turnauksessa yhden maalin.[207] Hän teki turnauksessa myös 109. maajoukkuemaalinsa, minkä myötä hän nousi maajoukkuemaalien määrässä toiseksi ohi iranilaisen Ali Daein. Edelle jäi Cristiano Ronaldo.[208][209]

Messi on kenttärooliltaan erinomainen pelintekijä,[210] joka on pelannut urallaan kaikilla hyökkäyspään pelipaikoilla sekä keskikentän hyökkäävillä pelipaikoilla.[4] Messin vahvuuksiin luetaan muiden muassa peliäly, nopeus, pallokontrolli ja pallon kuljettaminen.[211][212] Vaikka Messi pystyy käyttämään myös oikeaa jalkaa, hän on selvästi vahvempi vasemmalla.[213] Messi on luonteeltaan rauhallinen pelaaja.[214] Hänet luettiin vuonna 2015 maailman nopeimpien jalkapalloilijoiden joukkoon 32,5 kilometrin tuntivauhdillaan.[215] Messin Barcelona-aikainen valmentaja Pep Guardiola on todennut: ”Messi on ainoa pelaaja, joka juoksee nopeammin pallon kanssa kuin ilman sitä.”[216]
Messin tunnusomaisin piirre on hänen pieni kokonsa, sillä hän on noin 170 senttimetrin pituinen.[217] Hänen painopisteensä on kuitenkin siksi alhaalla, minkä ansiosta hän pystyy muita ketterämmin ja nopeammin vaihtamaan etenemissuuntaa ja pitämään palloa.[218] Hänen voimakkaat jalkansa mahdollistavat lyhyet pyrähdykset ja pitävät pallokontrollin harhauttelun aikana.[219] Messi aloittaa harhauttelujuoksunsa yleensä vasemman jalan ulkosyrjällä ja käyttää sisäterää laukaisuun tai syöttöön pelitoverilleen.[218] Messi oli tehnyt heinäkuuhun 2025 mennessä 69 vapaapotkumaalia, mikä on historian kolmanneksi suurin lukema.[220]
Messi on pelannut koko uransa pelikentän oikealla puolella pelipaikkojen vaihtumisesta huolimatta. Hän oli kaudella 2007–2008 puhdas laitahyökkääjä, mutta Pep Guardiola otti käyttöön vuonna 2009 Barcelonassa ”valeysi”-taktiikan.[221] Siinä Messi pudottautui keskikentälle ja muutti 4–3–3-muodostelman 4–2–4:ään. Menetelmän tavoitteena oli luoda ylivoimaa keskikentälle yhdessä muiden keskikenttäpelaajien kanssa, ja Messi sai enemmän tilaa syöttää pallo laitahyökkääjille.[222] Valeysin rooli muutti Messin toimenkuvaa monipuolisemmaksi, ja hän palasi oikeaksi laitahyökkääjäksi vuonna 2014 yhdessä Neymarin ja Luis Suárezin kanssa muodostetussa hyökkäyskolmikossa.[221]
Paris Saint-Germainissa Messi pelasi päävalmentaja Mauricio Pochettinon muodostelman oikeana laitahyökkääjänä, mutta hänellä oli vapaus ottaa enemmän pelitekijän roolia. Joukkueen taktiikka pohjautui myös nopeaan vastahyökkäykseen, mutta Messi ei ollut siinä hallitseva jalkapalloilijalle korkeahkon ikänsä vuoksi.[223]

Tehtyään maalin Messi usein tuulettaa katsoen ylöspäin ja osoittaen taivaalle molemmilla käsillään. Se on kunnianosoitus hänen isoäidilleen Celialle, joka kannusti ensimmäisten joukossa Messiä jalkapalloon ja tuki hänen alkutaipaleen kehitystään. Celia kuoli vuonna 1998, kun Messi oli 11-vuotias.[225][226]
Messi on luokiteltu usein jalkapallohistorian parhaiden pelaajien joukkoon ja usein myös kiistatta parhaaksi.[227][228][229] Urheilusivusto Bleacher Report piti häntä tammikuussa 2025 historian vaikutusvaltaisimpana jalkapalloilijana. Kriteereinä sivusto piti muun muassa pelaajan vaikutusta omaan urheilulajiinsa sekä kulttuurillista merkitystä, medianäkyvyyttä että hyväntekeväisyyttä.[230] Messistä inspiroituneita jalkapalloilijoita ovat 90min-sivuston mukaan muun muassa Isco, Alphonso Davies, Lautaro Martínez, Christian Pulisic, Thiago, Mario Balotelli.[231]

Messiä pidetään portugalilaisen Cristiano Ronaldon ohella sukupolvensa ja usein myös kaikkien aikojen suurimpana jalkapalloilijana.[232][233] Ronaldo on tehnyt kokonaisuudessaan urallaan enemmän maaleja, mutta Messi on tehnyt niitä keskimäärin enemmän pelattuja otteluita kohden. Ronaldo on Messiä edellä muun muassa hattutempuissa sekä rangaistuspotku- ja puskumaaleissa, kun Messi on tehnyt huomattavasti enemmän maaleja rangaistusalueen ulkopuolelta. Vapaapotkumaaleissa he ovat lähes tasoissa: Messillä oli lokakuussa 2024 pari maalia enemmän.[234] Messi on kuitenkin antanut urallaan selvästi enemmän maalisyöttöjä.[235]
Messi on voittanut Ronaldoa enemmän liigamestaruuksia, kun taas Ronaldo on voittanut enemmän Mestarien liigan mestaruuksia ja tehnyt siellä Messiä enemmän maaleja. Maajoukkuetasolla Messi on saavuttanut muun muassa maailmanmestaruuden ja olympiakultaa, kun taas Ronaldo Euroopan-mestaruuden ja Kansojen liigan. Maajoukkuemaaleja Ronaldo on tehnyt enemmän sekä kokonaisuutena että ottelua kohden.[236][237] Messi on valittu maailman parhaaksi pelaajaksi kahdeksasti ja Ronaldo viidesti,[238] ja Messi on voittanut useammin Euroopan Kultaisen kengän.[239]
Messin vuoden 2022 MM-voiton jälkeen monet sivustot kallistivat historian parhaan pelaajan tittelin hänen harteilleen.[240][241]

Messiä on verrattu usein myös maanmieheensä Diego Maradonaan muun muassa samankaltaisen pelityylin, vasenjalkaisuuden ja ulkoisen olemuksen vuoksi.[242] Maradonaa pidetään niin ikään yhtenä jalkapallohistorian parhaimmista pelaajista.[227][228]
Maradona pelasi Messin tavoin hyökkäävillä pelipaikoilla,[243] ja molemmat heistä ovat johdattaneet maansa MM-kultaan sekä valittu turnauksen Kultaisen pallon voittajaksi.[244][245] Messin ikään myös Maradona edusti seuratasolla Newell’s Old Boysia ja Barcelonaa.[246] Monet Argentiinan kannattajat pitävät Maradonasta enemmän kuin Messistä tämän persoonan vuoksi.[247]
Messi on Ronaldon ohella urheiluhistorian ainoa joukkuelajien edustaja, joka on ansainnut urallaan yli miljardi dollaria.[248] Hän oli Forbesin mukaan vuonna 2019 maailman suurituloisin urheilija.[249] Forbes arvioi Messin vuonna 2020 ansaitsevan 126 miljoonaa dollaria, josta 92 miljoonaa palkkana ja 34 miljoonaa sponsorituloina.[248] Hän oli maailman suurituloisin urheilija myös vuonna 2022.[250] Vuonna 2025 hän oli maailman viidenneksi suurituloisin urheilija.[251]

Messi on solminut sponsorisopimuksia muun muassa Adidaksen, Pepsin ja EA Sportsin kanssa.[253] Hän on käyttänyt muun muassa Adidas Nemeziz -nappulakenkiä[254] ja toiminut muun muassa Gilletten, Turkish Airlinesin ja Tata Motorsin kansainvälisenä edustajana.[255][256][257] Hän on tehnyt kesäkuusta 2021 lähtien ensimmäisenä urheilijana yhteistyötä teemaravintolaketju Hard Rock Cafen kanssa.[258]
Messi on ollut kansipelaajana FIFA-pelisarjan FIFA 13:ssa, 14:ssä, 15:ssä ja 16:ssa.[259] Lisäksi hän on esiintynyt Pro Evolution Soccer -sarjan pelien PES 2009, PES 2010, PES 2011 ja eFootball PES 2020 kansikuvissa.[260]

Messi on tyypillisesti pidättyväinen julkisuudessa.[261] Hän antaa haastatteluja valikoiden ja kertoo harvoin henkilökohtaisia mielipiteitään.[217] Hänellä on maailman toiseksi seuratuin Instagram-tili Cristiano Ronaldon jälkeen yli puolella miljardilla seuraajallaan.[262] Hänen Facebook-sivullansa on marraskuussa 2024 yli 117 miljoonaa tykkäystä, joten se on toiseksi eniten seurattu urheilijan sivu niin ikään Ronaldon jälkeen.[263][264] Messin MM-kilpailujen 2022 aikoihin julkaisemalla kuvalla on Instagramin suurin tykkäysmäärä, yli 75 miljoonaa lokakuuhun 2024 mennessä. Kuvassa Messi nostaa kilpailujen palkintoa voitetun finaalin jälkeen.[265]
Messi on ollut esillä Time-lehden maailman sadan vaikutusvaltaisimman henkilön Time 100 -erikoisnumerossa vuosina 2011, 2012 ja 2023.[266][267][268] World Press Photo valitsi hänen kuvansa MM-kilpailuista 2014 vuoden parhaaksi urheilukuvaksi. Hän katsoo kuvassa kaihoisasti maailmanmestaruuspokaalia Saksalle hävityn loppuottelun jälkeen.[269] Espanjalaisen Álex de la Iglesian ohjaaman Messi-dokumenttielokuvan ensi-ilta oli elokuussa 2014 Venetsian elokuvajuhlilla.[270]
Messi sai osakseen kritiikkiä vieraillessaan vuonna 2015 Gabonissa, missä hänen oli tarkoitus muurata sinne rakennetun stadionin peruskivi. Ihmisoikeusjärjestöt tuomitsivat teon, koska maan silloista presidenttiä Ali Bongo Ondimbaa oli syytetty muun muassa lasten tapattamisesta.[271] Messi solmi toukokuussa 2022 Saudi-Arabian kanssa sopimuksen, jonka myötä hänestä tuli maan turismin lähettiläs. Häntä arvosteltiin siitä paljon maan heikon ihmisoikeustilanteen vuoksi.[272]
Messi on ollut koko jalkapallouransa ajan mukana hyväntekeväisyydessä.[273] Hän perusti vuonna 2007 Leo Messi Foundation -nimisen säätiön, jonka tarkoitus on auttaa hädänalaisia lapsia saamaan koulutusta ja terveydenhoitoa.[274] Vuonna 2010 Messi valittiin Unicefin kansainväliseksi hyvän tahdon lähettilääksi.[275] Messin vasemman jalan mukainen kullasta veistetty teos asetettiin maaliskuussa 2013 myyntiin säätiön kautta hieman yli viiden miljoonan dollarin hintaan. Tavoitteena oli antaa osa kerätyistä varoista kaksi vuotta aiemmin tapahtuneen Tōhokun maanjäristyksen ja tsunamin uhrien auttamiseksi.[276]
Messi sai kesäkuussa 2016 kunnianloukkauksesta 65 000 euroa vahingonkorvausrahoja sen jälkeen, kun La Razón -sanomalehti oli kirjoittanut hänestä alentavaan sävyyn MM-kilpailujen 2014 finaalin jälkeen. Rahasumma lahjoitettiin avustusjärjestölle Lääkärit ilman rajoja.[277] Hän lahjoitti myös yli miljoona euroa koronaviruksen leviämisen estämiseksi maaliskuussa 2020.[278] Puolet siitä myönnettiin sairaalatoiminnalle Barcelonassa ja puolet Argentiinaan.[279] Messi ilmoitti samoihin aikoihin leikkaavansa Barcelona-joukkuetovereidensa kanssa palkkojaan 70 prosentilla, jotta seura ei ajautuisi konkurssiin koronaviruspandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi.[280]
Messin nappulakengät, joilla hän teki ennätyksellisen 644. seurajoukkuemaalinsa, lahjoitettiin helmikuussa 2021 Barcelonassa sijaitsevalle Museu Nacional d’Art de Catalunya -museolle. Kengät pidettiin esillä kuukauden ajan, kunnes ne huutokaupattiin syöpää sairastavien lasten hyväksi.[281] Yhdysvaltain presidentti Joe Biden myönsi Messille tammikuussa 2025 Presidentin vapaudenmitalin säätiötoiminnan ja Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä toimimisen myötä.[282]

Messi lanseerasi oman vaatemallistonsa ja avasi vuonna 2019 ensimmäisen vähittäismyyntiliikkeensä Barcelonaan.[283] Hän julkaisi Más+-nimeä kantavan juoman kesäkuussa 2024 tarkoituksenaan muistuttaa nesteytyksen tärkeydestä.[284] Hän perusti saman vuoden syyskuussa 525 Rosario -tuotantoyhtiön, jonka on tarkoitus näyttää perheohjelmia ja ensiluokkaisia televisio-ohjelmia. Yhtiö on nimetty Messin kotikaupungin mukaan, ja sen päämaja sijaitsee Miamissa Yhdysvalloissa.[285]
Messi vihittiin lapsuuden rakastettunsa, argentiinalaisen Antonella Roccuzzon kanssa 30. kesäkuuta 2017 Messin kotikaupungissa Rosariossa.[286][287] Roccuzzo opiskeli yliopistosssa hammaslääketiedettä ja on sittemmin menestynyt sosiaalisen median kautta.[288] Heillä on kolme poikaa: Thiago (s. 2012), Mateo (s. 2015) ja Ciro (s. 2018).[289] Perhe on uskonnolliselta vakaumukseltaan katolilainen.[290] Messillä on kaksi jalkapalloa pelaavaa serkkua: Maxi ja Emanuel Biancucchi.[291][292] Messillä on Argentiinan, Espanjan ja Italian kolmoiskansalaisuus.[293]
Messi asui vuosina 2001–2021 Barcelonassa, missä hän omistaa seitsemän miljoonan dollarin arvoisen kartanon. Rakennuksessa on muun muassa uima-allas, kuntosali ja oma jalkapallokenttä.[294] Messi osti syyskuussa 2023 Fort Lauderdalesta Floridasta yli kymmenen miljoonaa dollaria maksaneen huvilan.[295] Taloon kuuluu esimerkiksi kahdeksan makuuhuonetta, uima-allas, kuntosali ja kolmen auton autotalli. Messi omistaa Floridan alueella myös muita asuinrakennuksia.[296]
Panaman papereista selvisi, että Messi ja hänen isänsä ovat omistajina panamalaisessa Mega Star Enterprises -yhtiössä.[297] Heinäkuussa 2016 heidät tuomittiin 4,1 miljoonan euron veropetoksesta 21 kuukauden mittaisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja 3,7 miljoonan euron sakkoihin.[298] Messi valitti tuomiosta, mutta korkein oikeus vahvisti tuomion toukokuussa 2017.[299]
Päivitetty 7. joulukuuta 2025[4]
| Joukkue | Kausi | Sarja | Kansallinen cup[a] | Manner[b] | Muut[c] | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taso | Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | ||
| Barcelona C | 2003–2004 | Tercera | 10 | 5 | — | — | — | 10 | 5 | |||
| Barcelona B | 2003–2004 | Segunda B | 5 | 0 | — | — | — | 5 | 0 | |||
| 2004–2005 | 17 | 6 | — | — | — | 17 | 6 | |||||
| Yhteensä | 32 | 11 | — | — | — | 32 | 11 | |||||
| Barcelona | 2004–2005 | Primera División | 7 | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | — | 9 | 1 | |
| 2005–2006 | 17 | 6 | 2 | 1 | 6 | 1 | 0 | 0 | 25 | 8 | ||
| 2006–2007 | 26 | 14 | 2 | 2 | 5 | 1 | 3 | 0 | 36 | 17 | ||
| 2007–2008 | 28 | 10 | 3 | 0 | 9 | 6 | — | 40 | 16 | |||
| 2008–2009 | 31 | 23 | 8 | 6 | 12 | 9 | — | 51 | 38 | |||
| 2009–2010 | 35 | 34 | 3 | 1 | 11 | 8 | 4 | 4 | 53 | 47 | ||
| 2010–2011 | 33 | 31 | 7 | 7 | 13 | 12 | 2 | 3 | 55 | 53 | ||
| 2011–2012 | 37 | 50 | 7 | 3 | 11 | 14 | 5 | 6 | 60 | 73 | ||
| 2012–2013 | 32 | 46 | 5 | 4 | 11 | 8 | 2 | 2 | 50 | 60 | ||
| 2013–2014 | 31 | 28 | 6 | 5 | 7 | 8 | 2 | 0 | 46 | 41 | ||
| 2014–2015 | 38 | 43 | 6 | 5 | 13 | 10 | — | 57 | 58 | |||
| 2015–2016 | 33 | 26 | 5 | 5 | 7 | 6 | 4 | 4 | 49 | 41 | ||
| 2016–2017 | 34 | 37 | 7 | 5 | 9 | 11 | 2 | 1 | 52 | 54 | ||
| 2017–2018 | 36 | 34 | 6 | 4 | 10 | 6 | 2 | 1 | 54 | 45 | ||
| 2018–2019 | 34 | 36 | 5 | 3 | 10 | 12 | 1 | 0 | 50 | 51 | ||
| 2019–2020 | 33 | 25 | 2 | 2 | 8 | 3 | 1 | 1 | 44 | 31 | ||
| 2020–2021 | 35 | 30 | 5 | 3 | 6 | 5 | 1 | 0 | 47 | 38 | ||
| Yhteensä | 520 | 474 | 80 | 56 | 149 | 120 | 29 | 22 | 778 | 672 | ||
| Paris Saint-Germain | 2021–2022 | Ligue 1 | 26 | 6 | 1 | 0 | 7 | 5 | — | 14 | 11 | |
| 2022–2023 | 32 | 16 | 1 | 0 | 7 | 4 | 1 | 1 | 25 | 23 | ||
| Yhteensä | 58 | 22 | 2 | 0 | 14 | 9 | 1 | 1 | 75 | 32 | ||
| Inter Miami | 2023 | MLS | 6 | 1 | 1 | 0 | — | 7 | 10 | 14 | 11 | |
| 2024 | 19 | 20 | — | 3 | 2 | 3 | 1 | 25 | 23 | |||
| 2025 | 28 | 29 | — | 7 | 5 | 14 | 9 | 49 | 43 | |||
| Yhteensä | 53 | 50 | 1 | 0 | 10 | 7 | 24 | 20 | 88 | 77 | ||
| Ura yhteensä | 663 | 557 | 83 | 56 | 173 | 136 | 54 | 43 | 973 | 792 | ||
Päivitetty 14. marraskuuta 2025[4]
| Maajoukkue | Vuosi | Ottelut | Maalit |
|---|---|---|---|
| Argentiina U20 | 2004 | 2 | 3 |
| 2005 | 16 | 11 | |
| Yhteensä | 18 | 14 | |
| Argentiina U23 | 2008 | 5 | 2 |
| Yhteensä | 5 | 2 | |
| Argentiina | 2005 | 5 | 0 |
| 2006 | 7 | 2 | |
| 2007 | 14 | 6 | |
| 2008 | 8 | 2 | |
| 2009 | 10 | 3 | |
| 2010 | 10 | 2 | |
| 2011 | 13 | 4 | |
| 2012 | 9 | 12 | |
| 2013 | 7 | 6 | |
| 2014 | 14 | 8 | |
| 2015 | 8 | 4 | |
| 2016 | 11 | 8 | |
| 2017 | 7 | 4 | |
| 2018 | 5 | 4 | |
| 2019 | 10 | 5 | |
| 2020 | 4 | 1 | |
| 2021 | 16 | 9 | |
| 2022 | 14 | 18 | |
| 2023 | 8 | 8 | |
| 2024 | 11 | 6 | |
| 2025 | 5 | 3 | |
| Yhteensä | 196 | 115 | |

Barcelona
Paris Saint-Germain
Inter Miami
Argentiinan U20
Argentiinan U23
Argentiina
1 Abbondanzieri | 2 Ayala | 3 Sorín | 4 Coloccini | 5 Cambiasso | 6 Heinze | 7 Saviola | 8 Mascherano | 9 Crespo | 10 Riquelme | 11 Tévez | 12 Franco | 13 Scaloni | 14 Palacio | 15 Milito | 16 Aimar | 17 Cufré | 18 Rodríguez | 19 Messi | 20 Cruz | 21 Burdisso | 22 González | 23 Ustari | Valmentaja Pekerman
1 Pozo | 2 Demichelis | 3 C. Rodríguez | 4 Burdisso | 5 Bolatti | 6 Heinze | 7 Di María | 8 Verón | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Tévez | 12 Garcé | 13 Samuel | 14 Mascherano | 15 Otamendi | 16 Agüero | 17 Gutiérrez | 18 Palermo | 19 Milito | 20 M. Rodríguez | 21 Andújar | 22 Romero | 23 Pastore | Valmentaja Maradona
1 Carrizo | 2 Garay | 3 Zabaleta | 4 Burdisso | 5 Cambiasso | 6 G. Milito | 7 Di María | 8 Zanetti | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Tévez | 12 Andújar | 13 Pareja | 14 Mascherano | 15 Biglia | 16 Agüero | 17 Rojo | 18 Pastore | 19 Banega | 20 Gago | 21 Lavezzi | 22 D. Milito | 23 Romero | Valmentaja Batista
1 Romero | 2 Garay | 3 Campagnaro | 4 Zabaleta | 5 Gago | 6 Biglia | 7 Di María | 8 Pérez | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Rodríguez | 12 Orión | 13 A. Fernández | 14 Mascherano | 15 Demichelis | 16 Rojo | 17 F. Fernández | 18 Palacio | 19 Álvarez | 20 Agüero | 21 Andújar | 22 Lavezzi | 23 Basanta | Valmentaja Sabella
1 Romero | 2 Maidana | 3 Roncaglia | 4 Mercado | 5 Kranevitter | 6 Biglia | 7 Di María | 8 Fernández | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Agüero | 12 Guzmán | 13 Funes Mori | 14 Mascherano | 15 Cuesta | 16 Rojo | 17 Otamendi | 18 Lamela | 19 Banega | 20 Gaitán | 21 Pastore | 22 Lavezzi | 23 Andújar | Valmentaja Martino
1 Armani | 2 Foyth | 3 Tagliafico | 4 Montiel | 5 Paredes | 6 Pezzella | 7 De Paul | 8 Acuña | 9 Álvarez | 10 Messi | 11 Di María | 12 Rulli | 13 Romero | 14 Palacios | 15 Correa | 16 Almada | 17 Gómez | 18 Rodríguez | 19 Otamendi | 20 Mac Allister | 21 Dybala | 22 La. Martínez | 23 E. Martínez | 24 Fernández | 25 Li. Martínez | 26 Molina | Valmentaja Scaloni
1 Armani | 2 Martínez Quarta | 3 Tagliafico | 4 Montiel | 5 Paredes | 6 Pezzella | 7 De Paul | 8 Acuña | 9 Álvarez | 10 Messi | 11 Di María | 12 Rulli | 13 Romero | 14 Palacios | 15 González | 16 Lo Celso | 17 Garnacho | 18 Rodríguez | 19 Otamendi | 20 Mac Allister | 21 Carboni | 22 La. Martínez | 23 E. Martínez | 24 Fernández | 25 Martínez | 26 Molina | Valmentaja Scaloni
1956: Stanley Matthews • 1957: Alfredo Di Stéfano • 1958: Raymond Kopa • 1959: Alfredo Di Stéfano • 1960: Luis Suárez • 1961: Omar Sivori • 1962: Josef Masopust • 1963: Lev Jašin • 1964: Denis Law • 1965: Eusébio • 1966: Bobby Charlton • 1967: Flórián Albert • 1968: George Best • 1969: Gianni Rivera • 1970: Gerd Müller • 1971: Johan Cruijff • 1972: Franz Beckenbauer • 1973: Johan Cruijff • 1974: Johan Cruijff • 1975: Oleh Bloh’in • 1976: Franz Beckenbauer • 1977: Allan Simonsen • 1978: Kevin Keegan • 1979: Kevin Keegan • 1980: Karl-Heinz Rummenigge • 1981: Karl-Heinz Rummenigge • 1982: Paolo Rossi • 1983: Michel Platini • 1984: Michel Platini • 1985: Michel Platini • 1986: Ihor Bjelanov • 1987: Ruud Gullit • 1988: Marco van Basten • 1989: Marco van Basten • 1990: Lothar Matthäus • 1991: Jean-Pierre Papin • 1992: Marco van Basten • 1993: Roberto Baggio • 1994: Hristo Stoitškov • 1995: George Weah • 1996: Matthias Sammer • 1997: Ronaldo • 1998: Zinédine Zidane • 1999: Rivaldo • 2000: Luís Figo • 2001: Michael Owen • 2002: Ronaldo • 2003: Pavel Nedvěd • 2004: Andri Ševtšenko • 2005: Ronaldinho • 2006: Fabio Cannavaro • 2007: Kaká • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Lionel Messi • 2016: Cristiano Ronaldo • 2017: Cristiano Ronaldo • 2018: Luka Modrić • 2019: Lionel Messi • 2020: ei jaettu 2021: Lionel Messi • 2022: Karim Benzema • 2023: Lionel Messi • 2024: Rodrigo Hernández • 2025: Ousmane Dembélé
2010: Lionel Messi • 2011: Lionel Messi • 2012: Lionel Messi • 2013: Cristiano Ronaldo • 2014: Cristiano Ronaldo • 2015: Lionel Messi
| Miehet: | 1991 |
1992 |
1993 |
1994 |
1995 |
1996 |
1997 |
| 1998 |
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 | ||
| 2004 |
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 | ||
| Naiset: | 2001 |
2002 |
2003 |
2004 |
2005 |
2006 | |
| 2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
2011: Lionel Messi • 2012: Andrés Iniesta • 2013: Franck Ribéry • 2014: Cristiano Ronaldo • 2015: Lionel Messi • 2016: Cristiano Ronaldo • 2017: Cristiano Ronaldo • 2018: Luka Modrić • 2019: Virgil van Dijk • 2020: Robert Lewandowski • 2021: Jorginho • 2022: Karim Benzema • 2023: Erling Braut Haaland
1968: Eusébio • 1969: Petăr Žekov • 1970: Gerd Müller • 1971: Josip Skoblar • 1972: Gerd Müller • 1973: Eusébio • 1974: Héctor Yazalde • 1975: Dudu Georgescu • 1976: Sotiris Kaiafas • 1977: Dudu Georgescu • 1978: Hans Krankl • 1979: Kees Kist • 1980: Erwin Vandenbergh • 1981: Georgi Slavkov • 1982: Wim Kieft • 1983: Fernando Gomes • 1984: Ian Rush • 1985: Fernando Gomes • 1986: Marco van Basten • 1987: Rodion Cămătaru & Toni Polster • 1988: Tanju Çolak • 1989: Dorin Mateuț • 1990: Hugo Sánchez & Hristo Stoitškov • 1997: Ronaldo • 1998: Níkos Machlás • 1999: Mário Jardel • 2000: Kevin Phillips • 2001: Henrik Larsson • 2002: Mário Jardel • 2003: Roy Makaay • 2004: Thierry Henry • 2005: Thierry Henry & Diego Forlán • 2006: Luca Toni • 2007: Francesco Totti • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Diego Forlán • 2010: Lionel Messi • 2011: Cristiano Ronaldo • 2012: Lionel Messi • 2013: Lionel Messi • 2014: Cristiano Ronaldo / Luis Suárez • 2015: Cristiano Ronaldo • 2016: Luis Suárez • 2017: Lionel Messi • 2018: Lionel Messi • 2019: Lionel Messi • 2020: Ciro Immobile • 2021: Robert Lewandowski • 2022: Robert Lewandowski • 2023: Erling Haaland • 2024: Harry Kane
| 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
| Vuoden pelaaja: | |||||||||||||
| Vuoden maalivahti: | |||||||||||||
| Vuoden puolustaja: | |||||||||||||
| Vuoden keskikenttäpelaaja: | |||||||||||||
| Vuoden hyökkääjä: | |||||||||||||
| Vuoden valmentaja: |
1976: Robert Rensenbrink • 1977: Kevin Keegan • 1978: Mario Kempes • 1979: Kevin Keegan • 1980: Karl-Heinz Rummenigge • 1981: Karl-Heinz Rummenigge • 1982: Paolo Rossi • 1983: Michel Platini • 1984: Michel Platini • 1985: Michel Platini • 1986: Diego Maradona • 1987: Diego Maradona • 1988: Marco van Basten • 1989: Marco van Basten • 1990: Lothar Matthäus • 1991: Jean-Pierre Papin • 1992: Hristo Stoitškov • 1993: Roberto Baggio • 1994: Romário • 1995: George Weah • 1996: Éric Cantona • 1997: Ronaldo • 1998: Zinédine Zidane • 1999: Rivaldo • 2000: Zinédine Zidane • 2001: Zinédine Zidane • 2002: Ronaldo • 2003: Thierry Henry • 2004: Didier Drogba • 2005: Ronaldinho • 2006: Thierry Henry • 2007: Kaká • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Lionel Messi • 2010–2011: Lionel Messi • 2011–2012: Lionel Messi • 2012–2014: ei jaettu • 2014–2015: Antoine Griezmann • 2015–2016: ei jaettu • 2016–2017: Cristiano Ronaldo • 2017–2018: Lionel Messi • 2018–2019: Sadio Mané • 2019–2020: ei jaettu • 2020–2021: Karim Benzema • 2021–2022: Karim Benzema • 2022–2023: Erling Braut Haaland
1978: Jimmy Case • 1979: Garry Birtles • 1980: Hansi Müller • 1981: John Wark • 1982: Gary Shaw • 1983: Massimo Bonini • 1984: Ubaldo Righetti • 1985: Emilio Butragueño • 1986: Emilio Butragueño • 1987: Marco van Basten • 1988: Eli Ohana • 1989: Paolo Maldini • 1990: Roberto Baggio • 1991: Robert Prosinečki • 1992: Pep Guardiola • 1993: Ryan Giggs • 1994: Christian Panucci • 1995: Patrick Kluivert • 1996: Alessandro Del Piero • 1997: Ronaldo • 1998: Ronaldo • 1999: Gianluigi Buffon • 2000: Iker Casillas • 2001: Owen Hargreaves • 2002: Christoph Metzelder • 2003: Wayne Rooney • 2004: Cristiano Ronaldo • 2005: Arjen Robben • 2006: Cesc Fàbregas • 2007: Lionel Messi • 2008: Karim Benzema • 2009: Sergio Busquets • 2010: Thomas Müller • 2011: Eden Hazard • 2012: Marco Verratti • 2013: Isco • 2014: Paul Pogba • 2015: Domenico Berardi