Tässä artikkelissa tutkimme Logopedia-aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Logopedia on erittäin tärkeä asia nykyään, koska se vaikuttaa moniin ihmisiin ja yhteyksiin. Seuraavilla riveillä analysoimme Logopedia:n merkitystä, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja joitakin mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja tämän ongelman tehokkaaseen ratkaisemiseen. Pohdinnan ja kriittisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Logopedia:tä ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä.
Logopedia on tieteenala, joka tutkii laaja-alaisesti ihmisäänen, puheen, kielen ja kommunikaation tavanomaista toimintaa sekä sen häiriötiloja ja näiden kuntoutusta. Logopedian tutkimustuloksia sovelletaan käytännön puheterapiassa.
Logopediaan kiinteästi liittyviä tieteenaloja ovat muun muassa lääketiede, neurologia, psykologia, neurolingvistiikka ja kielitiede.
Logopediaa voi Suomessa opiskella kuudessa eri yliopistossa: Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Logopedia kuuluu humanistiselle koulutusalalle, joten logopediaa opiskelleet ovat koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatteja tai filosofian maistereita, lisensiaatteja tai tohtoreita. Tutkintonimikkeestään huolimatta logopedia sijoittuu yliopistoissa humanistiseen tiedekuntaan enää ainoastaan Oulun yliopistossa, muissa joko lääketieteelliseen, käyttäytymistieteelliseen, yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan tai vastaavaan yksikköön, yleisesti psykologian koulutuksen kanssa samaan yksikköön. Vuosina 1902–2001 Suomessa tehtiin viisi logopedian alan väitöskirjaa, kaikki vuosina 1992–2001.