Tu banner alternativo

Luettelo valtioista, joita ei ole tunnustettu

Nykyään Luettelo valtioista, joita ei ole tunnustettu:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sen vaikutus on onnistunut ylittämään rajat ja synnyttämään keskustelua ja pohdiskelua eri alueilla. Alan asiantuntijoista tavallisiin kansalaisiin Luettelo valtioista, joita ei ole tunnustettu on kiinnittänyt kaikkien huomion. Tämä ilmiö on herättänyt kiinnostuksen tutkijoissa, ammattilaisissa ja aiheen ystävissä, jotka haluavat tutkia ulkonäköä pidemmälle ja ymmärtää perusteellisesti kaikki Luettelo valtioista, joita ei ole tunnustettu:een liittyvät näkökohdat. Kautta historian Luettelo valtioista, joita ei ole tunnustettu on merkinnyt virstanpylväitä ja muutoksia, jotka vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti elämämme eri puoliin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkea Luettelo valtioista, joita ei ole tunnustettu:een liittyvää, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykyään.

Tu banner alternativo
  YK:n jäsenet, joita ei ole tunnustanut vähintään toinen jäsenvaltio
  YK:n ei-jäsenet, jotka on tunnustanut vähintään yksi jäsenvaltio
  YK:n ei-jäsenet, jotka on tunnustanut vain YK:n ei-jäsenvaltiot
  YK:n ei-jäsen, jota ei ole tunnustanut yksikään valtio

Tämä on luettelo maantieteellisistä alueista, jotka ovat käytännössä itsenäisiä, mutta joiden itsenäisyyttä ei ole yleisesti tunnustettu tai se on tunnustettu vain osittain.

Käytännössä itsenäiset, mutta yleisesti tunnustamattomat maat

Valtio Status Aluevaatimukset Lähteet
 Somalimaa Somalimaa sai itsenäisyyden vuonna 1960, jolloin brittiläinen osa siitä yhdistyi Italian Somalimaan kanssa muodostaen Somalian. Somalian sisällissodasta erkaantumaan pyrkinyt Somalimaa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991. Mikään valtio ei tunnusta maan itsenäisyyttä.  Somalia [1]
 Transnistria Transnistria julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1990. Mikään YK:n jäsenvaltio ei tunnusta maan itsenäisyyttä.  Moldova [2]

Osittain tunnustetut valtiot, jotka eivät ole YK:n jäseniä

Valtio status Aluevaatimukset Lähteet
 Abhasia Abhasia julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1992. Sen tunnustaa kuusi YK:n jäsenvaltiota (Venäjä, Nicaragua, Venezuela, Nauru, Syyria ja Vanuatu)  Georgia [3][4][5][6][7][8][9][10][11][12][13][14][15][16]
 Etelä-Ossetia Etelä-Ossetia julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1991. Sen tunnustaa viisi YK:n jäsenvaltiota (Venäjä, Nicaragua, Venezuela, Nauru ja Syyria)  Georgia
 Kosovo Kosovo julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 2008. Sen tunnustaa 111 YK:n jäsenvaltiota. YK:n turvallisuusneuvoston resoluutio 1244 mukaan vuodelta 1999 UNMIK hallinnoi aluetta. Vuodesta 2008 EULEX Kosovo otti vastuun Kosovon hallinnoimisessa.  Serbia [17][18]
 Palestiina PLO julisti Palestiinan itsenäiseksi valtioksi vuonna 1988 Algerissa. Palestiinan tunnustaa virallisesti 136 YK:n jäsenvaltiota (lisäksi Saharan demokraattinen arabitasavalta ja Pyhä istuin) ja vuodesta 2012 myös YK itsessään tarkkailijavaltion statuksella äänin 138-9. Israel tunnustaa ainoastaan autonomisen Palestiinalaishallinnon Länsirannalla ja Gazan kaistalla, muttei itsenäistä Palestiinan valtiota.  Israel [19][20][21]
 Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta Pohjois-Kypros julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1983 saaren jakauduttua aiemmin Kyproksen kriisissä. Turkki on ainoa itsenäinen valtio, joka tunnustaa maan itsenäisyyden. YK:n turvallisuusneuvoston resoluutio 541 mukaan Pohjois-Kyproksen itsenäisyys on juridisesti laiton. Kansainvälinen tuomioistuin toisaalta päätti vuonna 2010, etteivät itsenäisyysjulistukset ole kiellettyjä kansainvälisen oikeuden nojalla.  Kypros [22]
 Saharan demokraattinen arabitasavalta Saharan demokraattinen arabitasavalta ja Marokko kiistelevät Länsi-Saharan hallinnasta. Saharan demokraattinen arabitasavalta julistautui vuonna 1976 itsenäiseksi valtioksi. Sen on tunnustanut 47 YK:n jäsenvaltiota sekä Etelä-Ossetia. YK:n päätöslauselmien mukaan alueen asemasta on määrä järjestää kansanäänestys mihin Marokko ei kuitenkaan ole toistaiseksi suostunut.  Marokko [23]
 Taiwan (Kiinan tasavalta) Kiinan sisällissodan hävinnyt Kuomintang pakeni vuonna 1949 Taiwanin saarelle ja pystytti sinne oman hallituksensa jatkumona vuonna 1912 perustetulle Kiinan tasavallalle, Kiinan kansantasavallan julistautuessa sen seuraajavaltioksi mannermaalla. Molemmat osapuolet katsoivat muodostavansa koko Kiinan ainoan laillisen hallituksen ja tasavalta edustikin maata Yhdistyneiden kansakuntien jäsenenä sekä sen turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenmaana vuoteen 1971 jolloin jäsenyys siirrettiin kansantasavallalle. Nykyään kysymys yhden Kiinan politiikasta tai Taiwanin itsenäisyydestä omana maana ja valtiona on sekä sisä- että ulkopoliittisesti kiistelty aihe. 11 YK:n jäsenvaltiota (Palau, Marshallinsaaret, Tuvalu, Swazimaa, Belize, Guatemala, Haiti, Paraguay, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia ja Saint Vincent ja Grenadiinit) tunnustaa Kiinan tasavallan sekä Pyhä istuin.  Kiina [24][25]

Lähteet

  1. Somaliland profile BBC News. 11.7.2011. Viitattu 13.9.2025. (englanniksi)
  2. Abkhazia: Ten Years On video.acasa.ro. BBC 2. Arkistoitu 19.11.2009. Viitattu 16.6.2008.
  3. Clogg, Rachel: Abkhazia: Ten Years On c-r.org. Conciliation Resources. Arkistoitu 5.2.2012. Viitattu 26.2.2008.
  4. Russia recognises Georgian rebels BBC News. 26.8.2008. Viitattu 13.9.2025. (englanniksi)
  5. Venezuela's Chavez draws closer to Moscow. Reuters, 9.10.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.10.2009.
  6. Pike, John: Georgia mocks Nauru's recognition of Abkhazia globalsecurity.org. Globalsecurity.org. Viitattu 25.10.2010. (englanniksi)
  7. Russia ready to restore relations with Georgia, while still recognising Abkhazia and South Ossetia OC Media. 14.4.2025. Viitattu 13.9.2025. (englanniksi)
  8. Trend News : Russia Officially Established Diplomatic Relations with Abkhazia and South Ossetia news.trendaz.com. News.trendaz.com. Arkistoitu 17.syyskuuta 2008. Viitattu 3.lokakuuta 2008.
  9. Georgia sets conditions for restoring diplomatic ties with Russia GeorgiaTimes.info. Arkistoitu 21.7.2011. Viitattu 5 .4. 2016.
  10. Венесуэла признает Южную Осетию и Абхазию – Чавес РИА Новости. Viitattu 5 .4. 2016.
  11. Pacific island recognises Georgian rebel region Reuters. Arkistoitu 13.7.2019. Viitattu 13.9.2025. (englanniksi)
  12. El Presidente de la República Nicaragua Decreto No. 47-2008 (pdf) cancilleria.gob.ni. Arkistoitu 2008. Viitattu 13.9.2025. (espanjaksi)
  13. Abkhazia, S. Ossetia may soon open embassies in Nicaragua Sputnik. 3.6.2010. Viitattu 5 .4. 2016. (englanniksi)
  14. Stojanovic, Srdjan: OCHA Situation Report Center for International Disaster Information. 23.09.2003. Viitattu 28.2.2008. (englanniksi)
  15. Syria recognises independence of Georgia’s breakaway Abkhazia and South Ossetia agenda.ge. 29.5. 2018. Arkistoitu 29.5.2018. Viitattu 29.5. 2018. (englanniksi)
  16. Syria, Abkhazia, Ossetia agree to exchange recognition, set up Embassy-level diplomatic relations SANA. 29.5. 2018. Viitattu 29.5. 2018. (englanniksi)
  17. Kosovo MPs proclaim independence. BBC News, 17.2.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.2.2008. (englanniksi)
  18. Kosovo (PDF) unmikonline.org. Viitattu 25.6.2010.
  19. General Assembly Votes Overwhelmingly to Accord Palestine ‘Non-Member Observer State’ Status in United Nations un.org. YK. Viitattu 01-09.2014.
  20. Q&A: Palestinians' upgraded UN status bbc.co.uk. BBC. Viitattu 01-09.2014.
  21. Embassies of Palestine webgaza.net. Webgaza.net. Viitattu -25-06.2010.
  22. Hadar, Leon: In Praise of 'Virtual States' antiwar.com. 16.11.2005. AntiWar. Viitattu 28.2.2008.
  23. PROCLAMATION OF THE SAHARAWI ARAB DEMOCRATIC REPUBLIC Sahrawi Arab Democratic Republic. 27.2.1976. Western Sahara Online. Arkistoitu 13.9.2007. Viitattu 28.2.2008. (englanniksi)
  24. Lewis, Joe: Taiwan Independence members.aol.com. 08.04.2002-08-04. Digital Freedom Network. Arkistoitu 2.12.1998. Viitattu 28.2.2008.
  25. Diplomatic Allies Ministry of Foreign Affairs, Republic of China (Taiwan). 2025. Viitattu 13.9.2025. (englanniksi)