Luulajanjoki
Luulajanjoki:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Joka päivä Luulajanjoki:stä tulee keskustelun ja pohdinnan aihe eri alueilla, olipa kyse politiikasta, tieteestä, viihteestä tai kulttuurista. Luulajanjoki herättää kiinnostuksen ja uteliaisuuden ihmisissä, jotka haluavat ymmärtää sen vaikutusta elämäänsä ja ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Luulajanjoki:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Analysoimme sen vaikutusta päivittäisiin päätöksiimme sekä koko yhteiskunnan kehitykseen.
| Luulajanjoki | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi, Norja |
| Läänit | Norrbotten |
| Kunnat | Luulaja, Jällivaara, Jokimukka, Boden |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Luulajanjoen vesistö |
| Pinta-ala | 25 240,5 km² |
| Järvisyys | 10 % |
| Pääuoman pituus | 457 km |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Sulitelma, Fauske, Norja |
| Laskupaikka | Luulaja, Luulajan kunta |
| Läpivirtausjärvet | Akkajaure (en), Stora Lulevatten,Vuolep Sårjåsjávrre (en) (käännä suomeksi) |
| Sivu-uomat | Pieni Luulajanjoki (en) |
| Mittaustietoja | |
| Laskukorkeus | 0 m |
| Pituus | 450 km |
| Keskiylivirtaama | 900 m³/s (MHQ) |
| Keskivirtaama | 531 m³/s (MQ) |
| Keskialivirtaama | 397 m³/s (MNQ) |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
|
|
Luulajanjoki ( ruots. Lule älv, Luleälven, luulajansaameksi Julevädno ) on Norjasta alkava ja Ruotsissa Norrbottenin läänissä virtaava 457 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Luulajanjoen vesistössä sen pääuoman. Se on Norrbottenin läänin toiseksi pisin joki Tornionjoen jälkeen, mutta se on virtaaman osalta Norrbottenin suurin joki. Joen valuma-alueen pinta-ala on 25 241 neliökilometriä ja se laskee Pohjanlahden Perämereen Luulaja keskustaajamassa.
Vesivoima
Vesistöä on muokattu voimakkaasti vesivoiman tuottamiseksi. Luulajanjoen pääuomassa on 15 vesivoimalaitosta: Boden, Vittjärv, Laxede, Porsi, Letsi, Akkats, Randi, Parki, Seitevare, Messaure, Ligga, Harsprånget (977 MW), Porjus (vanha), Vietas ja Ritsem. Voimaloiden yhteisteho on 4 360 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 14 667 gigawattituntia.
Historiaa
Joki oli aikoinaan tärkeä puunuittoväylä, mutta uitot loppuivat 1980-luvun alkupuolella.
Vesistöalue
- Pääartikkeli: Luulajanjoen vesistö
Sen valuma-alue on 25 262 neliökilometriä, josta noin 750 neliökilometriä on Norjassa.
Lähteet
Huomautuksia
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Luleälven.
Viitteet
- ↑ a b Luulajanjoki (SE729042-178707) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu, 512–764, 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 21.3.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Luulajanjoen vesistö (Excel-lomake nro 31290), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Älvar på samiska, viitattu 6.6.2021
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Luulajanjokiin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Weilin + Göösin tietosanakirja 3, Kle–Net, s. 1099. Espoo: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-5069-9.
- ↑ Kuhlins, Leif: Ångermanälven, vattenkraft.info, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Luleälven Nationalencyklopedin. Viitattu 4.6.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luulajanjoki Wikimedia Commonsissa
